Uuden ja päivitetyn EU-lainsäädännön vaikutukset näkyvät suomalaisten metsänomistajien arjessa

Metsien käyttöä säätelevät monet lait, ja EU-lainsäädäntö päivittyy nyt vauhdilla. Jatkossa metsänomistajien on kiinnitettävä aiempaa enemmän huomiota talousmetsien hoidon ilmastovaikutuksiin, monimuotoisuuteen ja maaperän terveyteen. Uusi ja päivitetty EU-lainsäädäntö tulee lisäämään etenkin hallinnollista taakkaa. Tämä selviää Pellervon taloustutkimus PTT:n tekemästä selvityksestä*. Puuntuotantoon soveltuvaa metsämaata on maassamme noin 20,3 miljoonaa hehtaaria, joista valtaosa on yksityisten henkilöiden ja…

Rahastot mylläävät metsämarkkinoita – metsänhoidon pitkäjänteisyys ja kestävyys ovat tuskin koetuksella

Metsärahastojen suosio ja aktiivisuus metsäkiinteistömarkkinoilla on herättänyt metsänomistajapiireissä keskustelua, joka perustuu huoliin verrattain uutta, luultavasti keskivertometsänomistajaa tuottohakuisempaa omistajaluokkaa kohtaan. Millaisia rahastot ovat metsänomistajina ja -hoitajina? Ensimmäinen suomalaisiin metsiin sijoittava rahasto perustettiin noin kymmenen vuotta sitten. Sen jälkeen UPM:n ja muiden isojen yhtiöiden tilakokonaisuuksien myynnit houkuttelivat markkinoille muitakin rahastomuotoisia sijoittajia. Myyntien lakattua rahastot siirtyivät ostamaan metsää…

Arkisia lähimetsäkokemuksia korvesta

Suomen rikkaus on lähimetsien moninaisuus. Lähimetsä voi sijaita kaupungin kaavoitetulla viheralueella, haja-asutusta kehystävässä korpimetsässä tai jossain ihan muualla. Pääasia on, että metsän koetaan olevan lähellä. Yhteistä lähimetsäkokemuksille on myönteinen merkitys arkiselle virkistäytymiselle ja hyvinvoinnille. Mitä erityistä sitten on lähimetsässä, joka kaupunkikeskittynein silmin voidaan mieltää jossain kaukana sijaitsevaksi erämaaksi ja mahdollisesti etäiseksi turistikohteeksi? Yksi korpimaisista lähimetsistä…