Etusivu
Hyvän elämän mahdollisuuksia kaikkialla Suomessa
HybridiSuomi on sitoutumaton viestintähanke ja ajatusliike, joka pyrkii luomaan pohjaa keskustelulle Suomen alueiden – kaupunkien, taajamien ja maaseudun – tasapainoisesta kehityksestä koronakriisin jälkeisenä aikana.
Koronakriisi muutti merkittävällä tavalla suomalaisten arkea. Työ, opiskelu, palvelut ja tuotanto osoittautuivat luultua vähemmän paikkaan sidotuiksi. Yksilöille, yrityksille ja instituutioille avautuu mahdollisuuksia, mutta myös haasteita ja esteitä. HybridiSuomi haluaa kartoittaa näitä kaikkia.
Aiempaa monimuotoisempi kehitys tukeutuu joka kolmannen suomalaisen omaamaan kaksoisidentiteettiin. Sen aineksia voivat olla suvun maakuntaidentiteetti tai etninen tausta, lapsuuden kasvuympäristö, nykyinen asuinpaikka tai rakas mökkipaikkakunta. Identiteettejä ei kätketä, vaan ne korostuvat arjen, työn ja kulttuurin voimavaroina.
Uskomme, että nyt on käynnissä syvällisempi muutos, joka vaikuttaa arvostuksiimme ja valintoihimme. HybridiSuomi haluaa avata, rohkaista ja johtaa keskustelua monipaikkaisen elämän mahdollistamisesta ja muista koronavuoden Suomelle avaamista näkymistä.
Artikkelit
Julkisen talouden tila määrittää myös huoltovarmuuden rajat – Huoltovarmuudessa on pyrittävä kustannusvaikuttavuuteen
30.8.2024
Suomalaisella huoltovarmuudella on pitkät perinteet, ja maassamme on yksi parhaista ruokaturvista. 2020-luvun huoltovarmuus ei kuitenkaan ole vain paikallista maatalouspolitiikkaa, vaan myös kansainvälisten toimitusketjujen hallintaa ja useiden toimialojen yhteinen asia. Kustannuksia on pyrittävä hillitsemään, vaikka varautumiskyvyn merkitys korostuu entisestään. Tämä selviää Pellervon taloustutkimus PTT:n tekemästä selvityksestä*.
Blogit
Kestävän hyvinvoinnin paikkaperustainen hallinta
11.9.2024
Suomi on eurooppalaisittain tarkasteltuna maaseutumainen ja metsäinen maa, jonka lukuisat kunta- ja kyläkeskukset sekä kirkonkylät muodostavat omaperäisen harvaan asutun tilkkutäkkimäisen aluerakenteen. Tämä muodostaa pohjan myös alueyhteisöille, jotka edistävät kansalaisten osallistumista. Onko tämä ymmärretty riittävästi poliittisella tasolla?
Selvitykset
