Julkisen talouden tila määrittää myös huoltovarmuuden rajat – Huoltovarmuudessa on pyrittävä kustannusvaikuttavuuteen

Suomalaisella huoltovarmuudella on pitkät perinteet, ja maassamme on yksi parhaista ruokaturvista. 2020-luvun huoltovarmuus ei kuitenkaan ole vain paikallista maatalouspolitiikkaa, vaan myös kansainvälisten toimitusketjujen hallintaa ja useiden toimialojen yhteinen asia. Kustannuksia on pyrittävä hillitsemään, vaikka varautumiskyvyn merkitys korostuu entisestään. Tämä selviää Pellervon taloustutkimus PTT:n tekemästä selvityksestä*.

PTT:n alkuvuonna julkaistu selvitys käsittelee ruokasektorin huoltovarmuutta, johon tarvitaan uusia ratkaisuja, kun muuttuva ilmasto, tuotantopanosriippuvuudet ja toimialan kannattavuushaasteet tekevät ruuan huoltovarmuuden turvaamisesta haastavampaa.

Huoltovarmuuskeskuksen mukaan elintarvikehuollon kokonaisvarautumisen kannalta keskeisiä ovat kansallinen maataloustuotanto ja kotitalouksien omakohtainen varautuminen.

Selvityksessä todetaan ruokasektorin huoltovarmuuden perustuvan toimiviin markkinoihin sekä kaupallisiin toimijoihin, joiden kannattavuus on huoltovarmuuden ylläpitämisen kannalta keskeistä. Ruokamarkkinat ja huoltovarmuustavoitteet eivät kuitenkaan kulje automaattisesti linjassa, vaan huoltovarmuustoimista on pystyttävä tunnistamaan ne toimenpiteet, jotka parantavat kriisinkestävyyttä ja vastaavat varautumistarpeisiin.

Omavaraisuus ei ole huoltovarmuuden kannalta aina paras vaihtoehto

Vaikka ruokahuollon kivijalka on yhä alueellisessa tuotannossa, raportin mukaan kansainvälisten toimitusketjujen hallinnan merkitys on kasvanut huomattavasti. Selvityksessä todetaan, että on tärkeää erottaa, milloin omavaraisuutta kannattaa kehittää ja milloin riippuvuuksien hallinnassa kannattaa nojata kansainvälisiin markkinoihin.

Useissa tilanteissa oman tuotannon hintalappu nousisi huoltovarmuushyötyä korkeammaksi, eikä huoltovarmuusjärjestelmän tule kasvaa tavoitteitaan suuremmaksi. Raportin mukaan ruokasektorin on sopeuduttava tuotantopanosten saatavuuden, tuotantomäärien sekä hintojen suurempaan vaihteluun.

Varautumiskyky korostuu tulevaisuudessa

Raportin mukaan ilmastonmuutoksen voimistuessa ja kansainvälisen geopoliittisen epävakauden kasvaessa varautumiskyvyn merkitys korostuu entisestään.

Selvityksessä korostetaan, että hybridivaikuttaminen voi kohdistua myös ruokaan – joko operatiivisiin toimintoihin kuten viljelyyn tai esimerkiksi informaatiosotana suomalaista ruokaa kohtaan. Huoltovarmuutta ei siis turvata vain ruokajärjestelmän toimintakyvyllä, vaan myös kotimaisen ruuan mainetta puolustamalla.

*Pellervon Taloustutkimus PTT, Puheenvuoroja 1 / 2024: Miten taata huoltovarmuus ruokasektorilla? – Näkökulmina globaalit muutosvoimat ja kustannusvaikuttavuus. Koko selvitys on luettavissa täällä: https://www.ptt.fi/wp-content/uploads/2024/01/PTT-puheenvuoroja-1_2024.pdf. Keskitien Säätiö on rahoittanut PTT:n puheenvuorojen sarjaa.