Artikkelit

Korona lisäsi etätöitä – muutoksesta tulossa pysyvä

Neljännes suomalaisista on lisännyt etätöiden tekemistä koronapandemian aikana. Etätyössä nähdään runsaasti hyötyjä ja joka neljäs vastaajista aikoo jatkaa etätyön tekemistä myös muualta kuin vakinaiselta asunnoltaan. HybridiSuomen neuvonantajat Johanna Ikäheimo, Juha Vidgrén ja Pekka Sauri kommentoivat kyselyn tuloksia.

Teksti:  Jarno Forssell

Neljännes suomalaisista on lisännyt etätöiden tekemistä kotona koronapandemian aikana. Luonnossa liikkumisen (34 %) jälkeen se on toiseksi suurin koronan aiheuttama muutos suomalaisten käyttäytymiseen. Tämä käy ilmi HybridiSuomi-kansalaiskyselyssä, jossa selvitettiin kansalaisten näkemyksiä identiteetistä, monipaikkaisuudesta ja koronapandemian vaikutuksista etätyöhön ja arkeen.

Eniten etätöiden tekeminen on lisääntynyt nuorten aikuisten keskuudessa, sillä alle 25-vuotiaista jopa 39 prosenttia on lisännyt etätöitä. Kolmannes 25-34-vuotiaistakin on lisännyt etätöiden tekemistä. Miesten ja naisten välillä ei ole eroja.

”Meillä oli hybridimalli käytössä jo ennen koronaa, ja kolmannes Lappsetin henkilöstöstä teki töitä osittain etänä, mutta viime maaliskuussa kaikki toimihenkilöt siirtyivät etätöihin”, kertoo rovaniemeläisen Lappset Group Oy:n hallituksen puheenjohtaja Johanna Ikäheimo. Lappsetilla on henkilöstöä useassa maassa ja Suomessa 10 paikkakunnalla.

Toisenlaisesta lähtökohdasta koronan pakottamaan etätyöhön lähti Pohjois-Savon Vieremällä pääpaikkaansa pitävä Ponsse Oyj. Ennen koronaa yhtiössä ei tehty säännöllisesti etätyötä ja siltä puuttui kokonaan etätyösuositus.

”Tällä hetkellä toimihenkilöt ovat etätöissä – ja jatkon osalta etätyö vaihtoehtona on tullut jäädäkseen”, vakuuttaa Ponssen pääomistaja ja hallituksen jäsen Juha Vidgrén.

Enemmän valinnanvapautta

Suomalaiset näkevät etätyössä paljon etuja, muun muassa työmatkaan käytetyn ajan vähentymisen ja mahdollisuuden käyttää omaa työaikaa joustavammin. Myös työ- ja kotiasioiden yhdistämistä pidetään joustavampana, työympäristöä rauhallisempana ja kokouksia tehokkaampina. Eniten etätyön hyötyjä suitsuttavat 35-44-vuotiaat.

Myös yrityksissä etätyön on koettu toimivan hyvin. Juha Vidgrén kertoo, että kun Ponsse otti etätyökalut käyttöön, viestintä eri osastojen välillä monipuolistui ja kokouskäytännöt nousivat uudelle tasolle.

”Tässä vaiheessa kokemuksemme etätyöstä ovat pääsääntöisesti positiivisia. Olemme pysyneet tuotekehityksen tiukoissa aikatauluissa ja uudet työkalut ovat tuonet selkeyttä projektijohtamiseen. Myös palaverikäytännöt ovat muuttuneet tehokkaammiksi – sanomat ovat lyhyempiä ja ytimekkäimpiä”, Vidgrén listaa.

Ponssessa on myös kehitetty nopealla tahdilla esimerkiksi koneenhallinnan ja tekniikan koulutuksia.

”Näin tieto leviää myös laajemmille porukoille digitaalisten kanavien kautta. Aina ei tarvitse laittaa kaveria reissuun.”

Johanna Ikäheimo kertoo Lappsetin henkilöstötutkimuksen tuloksesta, jonka mukaan eroja etätöihin sopeutumisessa ei työntekijöiden välillä juurikaan ole. Tyytyväisyyden syitä ovat oman valinnanvapauden lisääntyminen, työmatkojen puuttuminen ja joustojen lisääntyminen.

”Itselle jää enemmän aikaa”, Ikäheimo tietää.

Etätyö mahdollistaa monipaikkaisuuden

HybridiSuomi-kyselyn vastaajista 44 % pitää etätyön hyötynä sitä, että se mahdollistaa ajan viettämisen kakkosasunnossa tai mökillä. Noin kolmannes etätöitä tehneistä onkin tehnyt niitä muualla kuin vakituisessa asunnossaan – tyypillisimmin alle neljänneksen työajasta. Kodin ulkopuolella etätöitä tehneiden osuus oli suurin alle 25-vuotiaissa, lähes 60 %.

”Kun monipaikkaisesta työstä tulee asiantuntijoille arkea, se parantaa meidän mahdollisuuksiamme rekrytoida ihmisiä joka puolelta Suomea ja maailmaa. Se mahdollistaa myös sen, että halutessaan henkilö voi tulla talvikuukausiksi tänne Rovaniemelle – töihin, hiihtämään ja ihailemaan maisemaa. Meillä on nytkin palveluksessamme henkilö, joka asuu Äkäslompolossa, mutta tekee töitä myös Rovaniemellä ja Helsingissä”, Johanna Ikäheimo kertoo.

Kyselyn tulosten perusteella moni koronapandemian aikana etätyöhön tutustunut aikoo jatkaa sen tekemistä myös jatkossa. Kaikista vastaajista joka neljäs (24%) pitää todennäköisenä, että aikoo jatkaa etätöiden tekemistä myös muualla kuin vakituisella asunnolla, esimerkiksi mökillä tai kakkosasunnolla. Todennäköisyys tälle kasvaa sen myötä, mitä nuoremmista vastaajista on kyse. Alle 25-vuotiasta jopa puolet (48%) ajattelee näin.

”Jos kaupungit ja kunnat kasvukeskusten ulkopuolella haluavat edistää etätyön mahdollisuuksia, niiden kannattaisi järjestää paikkoja, joissa monipaikkaista työtä voisi tehdä muualla kuin kotona. Tällaisessa co-working-tilassa voisi olla töissä useiden yritysten ihmisiä ja yksinyrittäjiä”, visioi psykologi, filosofian tohtori Pekka Sauri.

Hybridi-mallissa myös toimistopäiviä

Pelkässä etätyössä  on myös haasteensa. Pekka Saurin mukaan pidemmän päälle etätyöläisillä hämärtyy raja perhe- ja työelämän välillä. Sen vuoksi myös etätyöläisten pitäisi lähteä aika ajoin joko työpaikalle tai muuhun työtilaan – vaikka kahvilaan läppäri mukanaan.

”Yksinäisestä etätyöstä puuttuu kahviautomaatilla lörpöttely, jonka merkitystä on aliarvioitu. Sitä on pidetty ajanhukkana, mutta todellisuudessa se edistää työn tuottavuutta ja tehokkuutta”, Sauri tietää.

Johanna Ikäheimon mukaan vastauksena on työnteon hybridimalli, jossa henkilöllä on mahdollisuus työskennellä valintansa mukaan: ”Ihmiset kaipaavat työyhteisöä, ja harva haluaa tehdä etätöitä viittä päivää viikossa. Ratkaisuna voisi olla sopia yhteiset säännöt toimistopäivistä, jolloin kaikki tietävät, minä päivinä ihmisiä on paikalla.”

Juha Vidgrén on huolissaan etätyön vaikutuksesta yrityskulttuurille. Pystyykö työnantaja houkuttelemaan ja sitouttamaan osaajaa, joka ei ole koskaan käynyt fyysisellä työpaikalla, tavannut työkavereita ja päässyt aistimaan onnistumisia tai epävarmuuden tunnetta?

”On haastavaa saada mukaan yrityksen henkeen henkilö, joka tekee vain etätöitä. Kuinka välittää hänelle esimerkiksi Ponssen vahvuudet yhdessä tekemisestä ja kasvollisesta omistajuudesta?”

Riskeistä huolimatta Ponsse on tehnyt päätöksen jatkaa mahdollisuutta etätyöhön. ”Näemme, että se on onnistunut ratkaisu, kunhan saamme hoidettua henkilökunnan osalta sitouttamisen ja yhteisöllisyyden tuntemuksen. Uudenlaiset työn tekemisen mallit tulevat jäädäkseen”, Juha Vidgrén vakuuttaa.

HybridiSuomi-kansalaiskysely
Tutkimuksen suunnitteli ja analysoi viestintätoimisto Pohjoisranta BCW. Kysely toteutettiin Cintin verkkopaneelissa joulukuussa 2020 ja siihen vastasi 1 000 suomalaista. Otos on iältään, sukupuoleltaan ja alueellisesti väestöä edustava.