Artikkelit

Koronavuosi kypsytti Maaseudun Tulevaisuuden pysyvään etätyöhön

Teksti Jarno Forssell | Kuvat Maaseudun Tulevaisuus

”Toimittajan työtä voi tehdä luontevasti myös etänä, joten olisi omituista jättää mahdollisuus käyttämättä”, sanoo päätoimittaja Jouni Kemppainen. Hänen johtamansa Maaseudun Tulevaisuus ilmoitti helmikuussa siirtyvänsä pysyvästi etätyöhön.

Vuosi sitten maaliskuun alussa Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen seurasi viikonloppuna huolestuneena uutisia. Koronapandemian leviämistä koskeva uutisointi antoi odottaa tilanteen heikkenevän. Maanantaina Kemppainen kertoi henkilöstölle, että toimitus siirtyy etätöihin ja seuraava lehti tehtiin jo etäyhteyksin. 

”Siirryimme etätyöhön viikkoa tai kahta ennen muita suuria medioita. Meille sattui onnenkantamoinen, sillä olimme ottaneet Teamsin käyttöön paria kuukautta ennen koronapandemian ja etätyösuosituksen tuloa. Meillä oli siis valmiudet olemassa, vaikka ensimmäiset päivät menivätkin vähän onnahdellen. Mutta nyt toimitus on ottanut ison digiloikan. Jopa minun ikäiseni kaverit ovat pakon edessä opetelleet monenlaisia asioita”, Kemppainen hymyilee.

Jo ennen kuin koronan pakottama etätyö vietti yksivuotispäiväänsä Maaseudun Tulevaisuus kertoi helmikuussa, että toimitus siirtyy tekemään pysyvästi etätyötä. Toimituksen 50 toimittajaa tekevät jatkossa töitä pääsääntöisesti kotoa tai muusta haluamastaan paikasta. Helsingin Simonkadulla sijaitsevassa toimituksessa tehdään töitä vain silloin, kun siihen on erityinen syy. Uutinen poiki satoja Twitter-kommentteja.

”Me olimme ohikiitävän hetken työelämän muutoksen keihäänkärki. Oli ehkä yllättävää, että juuri Maaseudun Tulevaisuus kaikista Suomen medioista ilmoitti tällaisesta ensimmäisenä. Toisaalta voi ajatella, että yllättävää on ollut se, että maakuntien ja maaseudun lehteä on tehty yli sata vuotta Helsingin keskustassa”, Kemppainen sanoo.

Toimittajat halusivat pysyä etänä

Päätös pysyvästä etätyöstä syntyi koronavuoden kokemusten perusteella. Ennen pandemiaa toimituksessa ei ollut kovin vahvaa etätyökäytäntöä, vaikka kaikki – niin toimittajat kuin johtokin – olivat olleet periaatteessa sille myötämielisiä. Vain alueilla työskentelevät kymmenkunta toimittajaa olivat tehneet työtä kotoa käsin.

”Olen itse uskonut voimakkaasti, että etätyö on hyvä juttu ja se tulee jossakin vaiheessa – nyt se on tullut rytinällä”, sanoo Kemppainen, joka on tehnyt vuoden pääsääntöisesti töitä Kirkkonummen Porkkalanniemellä sijaitsevasta kodistaan.

Kun lehden henkilöstöltä kysyttiin ennen joulua, kuinka moni haluaa jatkaa pääsääntöisesti etätöissä, noin 70 prosenttia toimittajista halusi tehdä etätöitä 3–4 päivää viikossa – osa vielä enemmän. Pääsääntöisesti lähityöhön halusi palata vain 10–15 prosenttia.

”Nyt toimituksessa on ollut kerrallaan yhdestä kahteen ihmistä. Jos joku haluaa tehdä töitä siellä, se on mahdollista myös jatkossa.”

Sujuvan etätyön edellytyksenä ovat toimivat tietoliikenneyhteydet ja kotitoimiston riittävä työergonomia. Maaseudun Tulevaisuuden toimittajille otettiin viime keväänä etätyövakuutus ja he saivat viedä työpaikaltaan mm. isot näytöt kotiinsa. Lehteä kustantavassa Viestimediassa mietitään parhaillaan, millaisia pelisääntöjä pysyvän etätyön aikana noudatetaan.

Tehokkuus korvaa lähikohtaamisten puutteen

Kemppainen kiittää toimittajiaan innovatiivisuudesta etätyön edellyttämien uusien prosessien kehittämisessä. Tiimit ovat ottaneet omakseen niin virtuaaliset lehden suunnittelukokoukset kuin epäviralliset after work -tapaamisetkin.

Etätyön haasteena on Kemppaisen mukaan ihmisten välisten tapaamisten puute. Etätyössä jää pois henkilökohtainen vaikuttaminen ja vaikuttuminen toisista ihmisistä ja ideoista. Ihmiset ovat myös erilaisissa elämäntilanteissa, ja nuoremmille työntekijöille työelämän sosiaalisuus ja työyhteisön läsnäolo voivat olla tärkeämpiä kuin ihmisille, jotka ovat olleet pidempään työelämässä.

”Jatkossa tarvitsemme välttämättä mahdollisuuksia kokoontua myös fyysisesti tiimeittäin ja koko porukalla.”

Päätoimittaja pyrkii itse olemaan toimituksen työssä mahdollisimman läsnä. Hän on mukana suunnittelu- ja palautekokouksissa ja kirjoittaa viikoittain toimitukselle viestejä, joissa hän jakaa kaiken jaettavissa olevan tiedon.

”Uskon, että se, mikä menetetään kohtaamisten puuttumisena, kenties voitetaan Teams-kokousten tehokkuudessa. Ihmiset ovat niissä hyvin mukana ja saavat sanansa sanottua, keskustelu on rakentavaa ja kokouskäyttäytyminen on muotoutunut jämptiksi.”

Työelämä ei palaa ennalleen

On ammatteja, jotka vaativat lähityötä, mutta toimittajan työ sujuu enimmäkseen hyvin myös etänä. Haastattelut on tehty pääosin puhelimitse aiemminkin, vaikka tietyissä juttutyypeissä on hyvä päästä myös kentälle. Jouni Kemppaisen mukaan Teams on osoittanut tehonsa myös haastatteluissa, sillä se säästää aikaa sekä haastateltavalta että toimittajalta. Teamsissa on kätevää ja nopeaa järjestää tapaamisia esimerkiksi yritysjohtajien, ministereiden tai järjestöjohtajien kanssa.

Kemppainen ei usko työelämän palaavan ennalleen koronapandemian ja etätyökokemusten jälkeen.

”Korona on herättänyt ihmiset miettimään työelämän järkeä. Moni kysyy esimerkiksi, ovatko työmatkat olleet suurta ihmisten höynäyttämistä kuluneet kymmenet vuodet. Nyt ihmiset ovat saaneet sen ajan itselleen.”

Lisääntyneen ”oman ajan” lisäksi etätyö mahdollistaa Kemppaisen mukaan työelämän paremman hallinnan ja oman työn suunnittelun itselleen parhaiten sopivalla tavalla. Lisäksi työtä voidaan nyt tehdä siellä, missä ihminen parhaiten viihtyy: kaupungissa tai maaseudulla, kotona tai mökillä.

”Loppulasku tästä on vahvasti plussan puolella. Nyt on mahdollisuus siihen, että suomalainen työelämä etenee isoin askelin ja parantaa työntekijöiden viihtyvyyttä ja tehokkuutta. Toivon myös, että jatkossa lähi- ja etätyön suhteet pystytään luomaan sellaisiksi, että saamme työelämään buustia molemmista. Tulevaisuus ei ole joko-tai, vaan sekä-että.”