Artikkelit

Paluu uuteen normaaliin – miten järjestää hybridityö?

Koronapandemia siirsi puolet työntekijöistä etätöihin. Paluuta vanhaan ei ole, vaan syksyllä on edessä uuden tasapainon löytäminen. Tilastokeskuksen erikoistutkija Hanna Sutela uskoo hybridimalliin, jossa asiantuntijat voivat päättää, missä työtään tekevät.

Teksti Jarno Forssell | Kuvat Hanna Sutela ja Tilastokeskus

Kesän jälkeen iso osa suomalaista on saanut rokotuksensa ja monet työyhteisöt purkavat etätyösuosituksiaan. Tutkimusten mukaan asiantuntijatyötä tekevät haluavat kuitenkin jatkaa koronan aikana yleistynyttä etätyötä.

HybridiSuomen kesäkuussa tekemän kansalaiskyselyn mukaan 75 % vastaajista uskoo, että etätyön tekeminen vähenee pandemia-aikaan verrattuna, mutta jää kuitenkin korkeammalle tasolle kuin ennen sitä. 19 % uskoo etätöiden suosion pysyvän korona-ajan tasolla tai jopa kasvavan siitä.

Eurofund-tutkimuslaitoksen mukaan suomalaiset siirtyivät etätyöhön keväällä 2020 muita eurooppalaisia laajemmin. Tieto ei yllättänyt Tilastokeskuksen erikoistutkija Hanna Sutelaa, sillä Suomen työoloissa on monia tekijöitä, jotka tukevat etätyön mahdollisuutta. Meillä on paljon tieto- ja asiantuntijatyötä, ja palkansaajat ovat EU-maiden koulutetuimpia. Myös etätyön edellyttämä tieto- ja viestintätekniikan infrastruktuuri oli meillä paremmassa kunnossa kuin muualla Euroopassa.

”Ja ehkä etätyöt sopivat hyvin myös suomalaisten kansanluonteeseen. Me emme koe tuskaa siitä, ettemme pääse antamaan päivittäin poskisuudelmia työkavereille”, Sutela nauraa.

Asenteet etätyöhön muuttuneet

Tilastokeskuksen yhteiskuntatilastot-yksikössä työskentelevä Hanna Sutela on nähnyt etätyön yleistymisen sekä tilastoista että omasta kokemuksestaan. Kymmenisen vuotta sitten hän oli muuttamassa perheensä kanssa Helsingistä maaseudulle, Pohjois-Kymenlaakson Vekarajärvelle. Matkaa Helsinkiin on vajaat kaksi tuntia.

”Keskustelin silloin työnantajan kanssa mahdollisuudesta tehdä etätyötä kaksi päivää viikosta. Suhtautuminen oli nihkeää ja ensimmäinen kommentti oli, että se ei taida onnistua, sinun pitää siirtyä osa-aikatyöhön”, Sutela kertoo.

Lopulta hän sai kuitenkin luvan tehdä kaksi päivää etätyötä, joka sitten muuttui kolmeksi. Koronapandemia siirsi muiden tavoin Sutelan kokonaan etätyöhön.

”Korona-ajan etätyö ei ollut minulle suuri muutos, sillä olin tottunut tekemään töitä kotoa käsin. Aluksi oli helpotus, kun ei tarvinnut matkustaa Helsinkiin ja aikaa säästyi muuhun. Jossakin vaiheessa alkoi tympäistä, kun en tavannut ihmisiä, mutta se meni ohi.”

Etätyö oli nousussa jo ennen koronaa

Etätyön tekemistä on mitattu Tilastokeskuksen työolotutkimuksessa vuodesta 1997 lähtien. Etätyö on lisääntynyt koko tutkitun ajan, mutta erityisen suuri harppaus tapahtui vuosien 2013–2018 välillä. Vuonna 2018 jo 28 % palkansaajista sanoi tekevänsä etätyötä.

”Työyhteisöissä on ollut vaihtelevat kulttuurit etätyön suhteen. Etätyön yleisyys työpaikoilla ei ole riippunut välttämättä teknisistä ratkaisuista, vaan pitkälti mentaliteetista. On ollut epäluuloa siitä, että ihmiset laiskottelevat, jos heitä ei vahdita jatkuvasti. Korona-aika on osoittanut, että kyllä ne työt kuitenkin sujuvat”, Sutela sanoo.

Työterveyslaitoksen tutkimusten mukaan valtaosa etätyötä tekevistä pitää sen positiivisia vaikutuksia suurempina kuin negatiivisia. Myös Hanna Sutela korostaa etätyön tuovan joustoja ja antavan mahdollisuuden yhdistää vapaa-aika ja työ aiempaa paremmin.

”Se kuitenkin edellyttää ihmisiltä itseltään kykyä asettaa rajoja työnteolle. On riski, että ihmiset tekevät liikaa töitä.”

Etenkin etätyöjaksojen pitkittyessä yksinäisyyden tunne ja esimiesten tuen puute koetaan raskaiksi. Pitkät Teams-putket pitävät työn koko ajan asialinjalla, jossa ei ole tilaa vapaamuotoisemmalle kanssakäymiselle.

”Työelämässä on kaikki löysät otettu pois. Digitalisaatio oli tehostanut työtä jo ennen pandemiaa, ja etätyö on vienyt sen vielä pidemmälle. Etätyössä jäävät pois työkavereiden kanssa käyty small talk, joka on ollut työyhteisön sosiaalista liimaa. Työstä on tullut tehokkuuskeskeistä suorittamista”, Sutela pohtii.

Vaarana epätasa-arvoisuus

Millaiseen uuteen normaaliin syksyllä sitten olisi hyvä palata? Onko työpaikoilla mahdollista toteuttaa ihmisten toiveet aiempaa laajemmasta etätyöstä ja samalla huolehtia riittävästä sosiaalisesta kanssakäymisestä, tiimihengestä ja työnjohdosta?

”Uskon, että paras vaihtoehto on, että ihmiset voisivat vuorotella työpaikan ja kotitoimiston välillä. Jos työntekijät ovat itseohjautuvia, he pystyvät kyllä arvioimaan, milloin läsnäolo on tarpeen ja hyödyllistä”, Sutela sanoo. Kaikkien läsnäolo samaan aikaan ei monella työpaikalla edes onnistuisi, sillä yritykset ovat siirtyneet monitilaympäristöihin, joissa on vähemmän työpisteitä kuin työntekijöitä. Korona on kiihdyttänyt kehitystä.

”Nyt tarvitaan uusia ratkaisuja siihen, miten ollaan paikalla riittävällä suurella ryhmällä ja sopivilla kombinaatioilla.”

Aivan helppoa hybridityö ei tule olemaan. Jo nyt on huomattu, että työt sujuvat silloin, kun suurin osa on paikalla samaan aikaan ja silloin, kun kaikki ovat etänä. Mutta miten se sujuu sitten, kun osa on paikalla, osa etänä? Sutelan mukaan on vaarana, että etänä työskentelevät unohdetaan palavereissa ja heiltä jää saamatta sellaista tietoa, jota paikalla olevat saavat.

”Sillä, onko etänä vai läsnä, voi olla myös vaikutusta työntekijöiden urakehitykseen. Ei ole ehkä henkilön edun mukaista tehdä vain etätyötä – tai sitten hänellä pitää olla vahva asema työpaikalla”, Sutela arvioi.

”Minua huolestuttavat myös nuoret työmarkkinoille tulevat ihmiset. Heille ovat työssä erityisen tärkeitä myös sosiaaliset suhteet. Työkavereista voi tulla tärkeä osa elämää. Miten sitoutuminen työelämään ja työpaikkaan tapahtuu, jos se jää etäyhteyksien varaan?”

Erikoistutkija ja maatilan emäntä

Tilastokeskuksen suhtautuminen etätyöhön on muuttunut kuluneen vuosikymmenen aikana. Kun keskuksen väki lomien jälkeen palaa töihin, heidän on oltava työpaikalla vain yksi päivä viikossa. Muuten he voivat päättää, missä he töitään tekevät.

Erikoistutkija Hanna Sutela jää tekemään asiantuntijatyötään suurimmaksi osaksi maatilalleen, jossa etätyötä rytmittävät kasvimaiden hoito ja eläinten ruokkiminen. Tilalla on mm. hevosia, lampaita, ankkoja, kanoja, koiria ja mehiläisiä. Maalla asuminen ja asiantuntijatyö voi parhaimmillaan olla sekä-että-valinta. 

”Tänne muuttaminen oli elämäntapavalinta, jossa tärkeänä oli ajatus omavaraisuudesta.”

Ja samalla syntyvät myös ne työolotilastot ja -tutkimukset. Etänä.