Artikkelit

Pyhtää haluaa olla pienen menestyvän kunnan prototyyppi

”Olemme kokoamme isompi ja haastamme perinteisen kunnan tavan toimia”, sanoo kunnanjohtaja Jouni Eho. Monipaikkaisuutta suosiva kehitys on iso mahdollisuus vain tunnin ajomatkan päässä Helsingistä sijaitsevalle kunnalle.

Teksti Jarno Forssell

Suomen itäisimmästä kaksikielisestä kunnasta, Kymenlaaksossa sijaitsevalta Pyhtäältä on kiirinyt kesän alussa runsaasti uutisia. Vanhan kunnantalon tiloissa aloitti kesäkuun alussa nimekkäiden kulttuurivaikuttajien pyörittämä Pyhtään Kulttuuritalo, jonka kesän pihakonserttien artistikattaus on täynnä ykkösluokan muusikoita. Heti kohta sen jälkeen E18-moottoritien varrelle perustettiin itäisen naapurikunnan Kotkan suuren pojan Teemu Pukin nimeä kantava puistikko.

Mitä Pyhtäällä oikein tapahtuu?

”Meidän kuningasajatuksemme on ollut, että emme tee kuntamarkkinointia perinteisessä mielessä. Siis sellaista kampanjointia, joka haisee kuntamarkkinoinnilta kilometrien päähän. Mutta me teemme työtämme näkyväksi”, kertoo kunnanjohtaja Jouni Eho.

Kolme vuotta kunnanjohtajana toiminut Eho on pistänyt myös itsensä peliin. Hän kokee olevansa paitsi kunnanjohtaja, myös Pyhtään markkinointijohtaja.

Jouni Eho kokee olevansa myös Pyhtään markkinointijohtaja.

”Strategiamme ytimessä on Pyhtää kartalle ja siihen rooliin minut palkattiinkin”, Eho sanoo.

Jouni Eho aloitti uudenlaisen kuntamarkkinoinnin tekemällä YouTubeen ”journalistisella” otteella Pyhtäällä-videosarjaa, johon hän kutsui kavereitaan Pyhtäälle keskustelemaan johtamisesta ja elämästä. Sarjassa vierailivat koripallovalmentaja Henrik Dettmann, sarjayrittäjä Saku Tuominen, luontotoimittaja ja -kuvaaja Kimmo Ohtonen ja mindfullnes-guru Leena Pennanen.

Kunnanjohtaja kirjoittaa myös blogeja ja hyödyntää aktiivisesti sosiaalisen median kanavia. Ehon mukaan somen hyödyntäminen on arkipäiväinen instrumentti työssä ja johtamisessa.

”Omat vahvuuteni ovat viestinnän ja verkostoitumisen puolella. Niillä vahvuuksilla pitää pelata.”

Näitä vahvuuksia Pyhtäällä on tänä vuonna entisestään vahvistettu, kun kunta palkkasi maaliskuussa pitkän linjan tv-journalistin ja tietokirjailijan Jari Korkin osa-aikaiseksi viestintä- ja markkinointiasiantuntijakseen. Sosiaalisessa mediassa aktiivinen Korkki onkin aloittanut YouTube-videoiden sarjan Pyttis-tv:n ja hakenut näkyvyyttä valtakunnanmediassa.

Jouni Eho (oik.) tapasi juhannuksen alla pihalla Pyhtään Kulttuuritalo Oy hallituksen puheenjohtajan Netta Norron (vas.) ja hallituksen jäsenen Vesa Ristimäen. Mukana kunnanvaltuutettu Tuulikki Aksels (edessä). 

Pyhtää haastaa vanhat tavat

Ei reilun 5000 asukkaan Pyhtää kuitenkaan pelkkää markkinointia ole. Kunnanjohtajan mukaan kehityksen keihäänkärkiä ovat hyvät peruspalvelut, omaleimainen tekemisen kulttuuri ja elinkeinohankkeet.

”Peruspalveluihin olemme saaneet kustannustehokkuutta ulkoistamalla kokonaan sotepalvelut vuonna 2014. Se jäädytti sote-menot ja asiakkaat ovat olleet äärimmäisen tyytyväisiä terveyskeskuspalveluihin. Lääkäriin, hoitajalle ja hammaslääkäriin pääsee nopeasti. Olemme myös keskittäneet palveluja kirjasto- ja koulukeskukseen, mutta samalla säilyttäneet kolme kyläkoulua”, Jouni Eho luettelee.

Toiseksi kärjeksi kunnanjohtaja nostaa omaleimaisen ”tekemisen kulttuurin”, joka näkyy esimerkiksi uskalluksessa haastaa vanhat tavat – oli kyse ulkoistuksesta, itse omistetusta kunnantalosta luopumisessa tai rohkeudesta lähteä tavoittelemaan valtakunnallista museota. Pyhtää pääsikin ainoana kuntana loppusuoralle valtakunnallisen Erä- ja luontokulttuurimuseon sijaintipaikasta. Lopulta voiton vei kesäkuun puolivälissä Imatran kaupunki.

”Visiomme mukaan Pyhtää on pienen menestyvän kunnan prototyyppi. Olemme kokoamme isompi ja haastamme perinteisen kunnan tavan toimia.”

Kolmantena Jouni Eho liputtaa Pyhtäällä kehitteillä olevat elinkeinohankkeet. Viidentuhannen asukkaan kunnaksi Pyhtäällä onkin kohtuullisen iso kehityshankesalkku, muun muassa matkailua ja tulevaisuuden ilmailua. Pyhtään lentokentästä, Helsinki East Aerodromesta, ollaan kehittämässä Malmin kentän korvaajaa ja sähköisen ilmailun koealustaa.

”Haluamme yritykset mukaan päätöksentekoon, ja teen itse tiivistä yhteistyötä yritysten ja yrittäjien kanssa. Milloin se on teollisuustonttien etsintää tai lentokenttähankkeen verkoston rakentamista. Viime kesänä paikallinen yritys ilmoitti tarvitsevansa lisää kapasiteettia ja harkitsevansa sen rakentamista Puolaan tai Pyhtäälle. Oli lomakausi, mutta meiltä ei mennyt kuukauttakaan, kun olimme allekirjoittaneet tonttikaupan.”

Kakkoskuntalaiset voimavarana

Pyhtää haluaa profiloitua tulevaisuuden ilmailun kunnaksi. 

Kunnassa on 2000 mökkiä, joista 1400 on ulkopaikkakuntalaisten omistamia. Noin 2600 kakkosasukasta onkin Pyhtäälle tärkeä elinvoimaisuuden lähde. Heitä on keskeisissä rooleissa esimerkiksi lentokenttäyhtiö Redstone AEROSSA ja Pyhtään Kulttuuritalossa. Koronapandemian aikana kakkoskuntalaiset ovat viettäneet mökeillään selvästi aiempaa pidempiä jaksoja. Keväällä tehdyn mökkiläiskyselyn mukaan noin puolet vastanneista kertoi tekevänsä etätöitä mökillään.

Lisää kesäasukkaita on tulossa, jos parhaillaan käsittelyssä oleva Keihässalmen modernin saaristolaiskylän kaava hyväksytään valtuustossa. Sinne on tulossa noin 50 kiinteistöä, vierasvenesatama ja kaupallisia palveluita. Alueen suunnittelussa on huomioitu etätyömahdollisuudet esimerkiksi tietoliikenneyhteyksien osalta.

Jouni Ehon mukaan kakkosasukkaiden toiveet kunnalle ovat käytännönläheisiä ja liittyvät esimerkiksi veneen tankkausmahdollisuuksiin, kierrätykseen, kunnallistekniikkaan ja liikenneyhteyksiin.

”Odotan paljon digitalisaatiolta. Meillä on Pyhtää taskussa -mobiilisovellus, jonka kehittämistä jatkamme tänä vuonna. Se voisi olla hyvä työkalu pitää enemmän yhteyttä kesäasukkaiden kanssa.”

Voisiko kakkoskuntalaisista tulla jossakin vaiheessa ykköskuntalaisia? Kunnanjohtaja näkee sen mahdollisuutena, mutta suhtautuu tähänkin omalla tyylillään.

”Emme ole huutamassa kurkku punaisena, että ’vaihtakaa kirjat Pyhtäälle, viisi ensimmäistä saa kumipatjat!’. Jokainen tekee päätöksen omista lähtökohdistaan ja heillä pitää olla aito kokemus ja yhteys kuntaan.”