Artikkelit

Suomalaisilta tukea kaksoiskuntalaisuudelle

Korona-aika mahdollisti etätyöskentelyn ja sai monet harkitsemaan monipaikkaista elämää. Samalla se ajankohtaisti kysymyksen kaksoiskuntalaisuudesta, joka saa tukea HybridiSuomi-kansalaiskyselystä. HybridiSuomen neuvonantajat Christell Åström ja Asko Peltola kommentoivat kyselyn tuloksia.

Teksti: Jarno Forssell

Reilu neljännes suomalaisista on sitä mieltä, että lainsäädännön tulisi mahdollistaa kaksoiskuntalaisuus – eli se, että henkilö voi olla kirjoilla useammalla paikkakunnalla. Näiden lisäksi 41 % vastaajista, suhtautuu kaksoiskuntalaisuuden mahdollisuuteen varovaisen myönteisesti. Kaksoiskuntalaisuuden mahdollisuutta vastustaa vain joka kymmenes. Tämä käy ilmi HybridiSuomi-kansalaiskyselyssä, jossa selvitettiin kansalaisten näkemyksiä identiteetistä, monipaikkaisuudesta ja koronapandemian vaikutuksista etätyöhön ja arkeen.

Positiivisimmin kaksoiskuntalaisuuteen suhtautuvat 55-64-suomalaiset, joista noin 40 % piti sitä kannatettavana ja kolmannes mahdollisesti kannatettavana. Kaksoiskuntalaisuus saa tukea myös nuorilta, alle 25-vuotiailta ja 25-34-vuotiailta. Heistä kaksoiskuntalaisuutta piti kannatettavana tai mahdollisena kolme neljästä (74 %).

Valtiovarainministeriön alaisuudessa tehty kaksoiskuntalaisuus-selvitys Millaista monipaikkaisuutta Suomeen vuonna 2018 päätyi siihen, että kaksoiskuntalaisuuden tiellä on perustuslaillisia esteitä. Lain mukaan asuinpaikkaan liittyviä verotusoikeutta ja poliittista päätöksentekoa ei voi jakaa useamman kunnan kesken.

Kansallisen maaseutupolitiikan neuvoston pääsihteeri Christell Åström myöntää, että verotuksen ja äänioikeuden jakamisessa kahden kunnan välillä on isoja kysymysmerkkejä.

”Kansalaisten on helppoa sanoa, että lainsäädännön pitäisi mahdollistaa kaksoiskuntalaisuus, mutta välttämättä kaikki eivät tiedä, mitä kaikkia muutoksia se vaatisi”, Åström kommentoi kyselyn tulosta.

”Kaksoiskuntalaisuus on tyrmätty juridiikalla ja sanottu, ettei sitä voi sovittaa perustuslakiin. On kuitenkin rohkaisevaa, että ihmiset ovat valmiita miettimään erilaisia vaihtoehtoja. Kun ihmiset ovat lait ja pykälät laatineet, voivat he myös niitä muuttaa. Nyt vain luovuutta kehiin!”, kehottaa Etelä-Pohjanmaan maakuntajohtaja, maatalous- ja metsätieteiden tohtori Asko Peltola.

Etätyö lisää monipaikkaisuutta

Jo vuoden 2018 kaksoiskuntalaisuusselvityksessä ennustettiin monipaikkaisuuden lisääntyvän, kun ihmiset ryhtyvät tekemään paikkariippumatonta työtä. Koronapandemian myötä kehitys on saanut vauhtia, ja HybridiSuomi-kyselyn mukaan joka kolmas etätyötä tehneistä suomalaisista on koronan aikana tehnyt sitä myös muualla kuin vakinaisessa asunnossaan. Nuorista vastaajista näin oli tehnyt reilusti yli puolet. 44 prosenttia vastaajista piti etätöiden etuna sitä, että niitä voi tehdä myös kakkosasunnosta tai mökiltä.

Neljännes vastaajista pitää vähintään melko todennäköisenä sitä, että tekee myös vastaisuudessa vakituisten asunnon ohella etätöitä esimerkiksi mökillä tai kakkosasunnolla. Nuorista alle 25-vuotiaista näin arvelee lähes puolet.

”Koronapandemian myötä on huomattu, että paikkariippumaton työ on mahdollista. Uskon, että se tulee varmasti lisääntymään ja jää pysyväksi ilmiöksi. Se edellyttää kuitenkin toimivia tietoliikenneyhteyksiä, esimerkiksi valokuituyhteyksiä”, Christell Åström sanoo.

Samaa korostaa Asko Peltola, joka pitää tietoliikenneyhteyksiä sähkö-, vesi- ja viemäri- ja tieverkostoon rinnastettavana infrastruktuurina.

”Tämän päivän informaatioyhteiskunnassa tietoverkot ovat välttämätön asia. Tarvitaan mobiiliyhteyksiä, mutta myös kiinteitä valokuituja. Toivottavasti niiden rakentamista voidaan lähivuosina tukea EU:n elvytysrahaston avulla.”

Uusi selvitys kaksoiskuntalaisuudesta

HybridiSuomi-kyselyn mukaan monipaikkainen työ koronan aikana on ollut vähäisintä 45-54-vuotiailla. Heistä neljännes, 24 %, on tehnyt etätöitä muualla kuin vakinaisella asunnollaan. 35-44-vuotiaista – eli tyypillisistä lapsiperheiden vanhemmista – etätyötä oli tehnyt 31 %. Christell Åström pitää tulosta ymmärrettävänä, sillä työ ei ole ainoa asia, joka sitoo perheet vakinaiselle asuinpaikalleen.

”Jos lapsiperhe haluaa viettää vaikkapa puoli vuotta maaseudulla kakkosasunnollaan, miten järjestää päivähoidot, koulut ja harrastukset? Vaikka lainsäädäntö on haastava, toivon että voitaisiin kokeilla luovia ratkaisuja, sillä maailma muuttuu – ja on muuttunut jo!”

Asko Peltolan mukaan kunnilla on tärkeä rooli monipaikkaisuuden mahdollistajina.

”Kunta voi vaikuttaa palveluihin ja harrastuksiin. Miten uudet kuntalaiset otetaan vastaan ja kokevatko ihmiset, jotka viettäisivät kunnassa enemmän aikaa, olevansa tervetulleita yhteisöön.”

Monien kuntien asukasmäärä vaihtelee vuodenajoittain merkittävästi. Etätyön yleistymisen myötä mökkeilijöitä on myös muulloin kuin kesäkuukausina. Asko Peltola arvioi, että kuntien tarjoamien palveluiden tarve voitaisiin mitoittaa paremmin, jos vaihteleva asukasmäärä voitaisiin ottaa huomioon kuntien resursseissa, vaikka kaksoiskuntalaisuutta ei saataisiinkaan aikaan.

”Olisi reilua, että kunta voisi varautua palveluntarpeisiin, mitoittaa ne oikein ja saada siitä jonkinlaisen kompensaation”, Peltola sanoo.

”Valtionosuusjärjestelmä avataan joka tapauksessa sote-uudistuksen vuoksi. Tähän kokonaisuuteen kuuluvat myös monipaikkaisuuteen liittyvät asiat. Nyt olisikin otollinen aika selvittää tarkemmin kaksoiskuntalaisuuden kokonaisuutta, jossa mietittäisiin perustuslain raamitusta ja koronan vuoksi muuttunutta tilannetta”, Christell Åström sanoo.

HybridiSuomi-kansalaiskysely
 Tutkimuksen suunnitteli ja analysoi viestintätoimisto Pohjoisranta BCW. Kysely toteutettiin Cintin verkkopaneelissa joulukuussa 2020 ja siihen vastasi 1 000 suomalaista. Otos on iältään, sukupuoleltaan ja alueellisesti väestöä edustava.

–––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––

Monipaikkaisuus on haastavaa lapsiperheille

MTK:n edunvalvontajohtajana työskentelevä Perttu Pyykkönen uskoo monipaikkaiseen Suomeen. Yleistynyt etätyö ei kuitenkaan riitä sen mahdollistajaksi, vaan tarvitaan myös muita muutoksia.

Tutkijataustan omaava tohtori Perttu Pyykkönen pitää HybridiSuomi-kyselyn tuloksia myönteisinä monipaikkaisen Suomen näkökulmasta. Joka kolmannella suomalaisella oleva kaksoisidentiteetti mahdollistaa luontevan elämisen erilaisissa ympäristöissä.

”Meillä on monia muita kansakuntia paremmat mahdollisuudet monipaikkaisuuteen myös sen vuoksi, että täällä on tilaa, puhdasta luontoa ja toimiva infrastruktuuri”, Pyykkönen arvioi.

Koronapandemian aikana suomalaiset eivät kuitenkaan rynnänneet suurin massoin etätöihin kakkosasunnolle tai mökille, sillä vajaa kolmannes on tehnyt etätöitä muualla kuin varsinaisella asunnollaan. Yleisintä se on alle 25-vuotiailla (59 %) ja vähäisintä 45-54-vuotiailla (24 %). Perttu Pyykkösellä on tähän kolme selitystä. Keväällä laitettiin tiukat rajoitukset ja kehotettiin olemaan menemättä mökille. Kakkosasuntojen infra ja muut valmiudet eivät myöskään ole niin hyvät kuin varsinaisessa asunnossa.

”Tärkein syy on kuitenkin se, että vaikka vanhemmat voisivat tehdä töitä mökiltä, lapsiperheitä sitovat kotikuntaan lasten päivähoito, koulut ja harrastukset. Suomessa on 558 000 lapsiperhettä ja niissä asuu 38 % suomalaisista”, Pyykkönen laskee.

Kakkoskoti kaupungista?

Monipaikkaisuuden mahdollistamisessa keskeinen kysymys onkin, miten voi järjestää työn lisäksi myös muun elämän niin, että voidaan elää kahdella paikkakunnalla. Pyykkönen haluaa haastaa stereotypian, jonka mukaan ykkösasunto on kaupungissa ja kakkosasunto maalla.

”Entä jos se olisikin toisin päin? Monipaikkaisuus voi ilmetä myös niin, että maaseudulla asuvat hankkivat kakkoskodin kaupungista. Näin voitaisiin päästä aitoon HybridiSuomeen. Näyttää siltä, että etenkin nuorilla vaikuttaa olevan valmiuksia aitoon monipaikkaisuuteen ja he ovat valmiimpia jakamaan aikaansa eri tavoin. Nuoret eivät välttämättä tarvitse yhtä kiintopistettä ja kodin käsitekin on muuttunut.”

Miten – ja kenen – tähän potentiaaliin tulisi tarttua? Perttu Pyykkösen mukaan kunnilla on tässä tärkeä rooli esimerkiksi kaavoituksen, liikenneyhteyksien ja tietoliikenneinfrastruktuurin mahdollistajana. Lapsiperheiden haasteeseen vastaaminen edellyttäisi kuitenkin innovatiivisia ratkaisuja sote-palvelujen, koulun ja harrastusten järjestämiseksi.