Artikkelit

Vihreät investoinnit syventävät työvoimapulaa – maakuntajohtajat etsivät ratkaisuja koulutuksesta ja työperäisestä maahanmuutosta

Työvoiman saatavuus on kasvava haaste useissa maakunnissa, kun vihreän siirtymän investoinnit etenevät suunnittelusta toteutukseen ja hankkeet synnyttävät myös uusia investointeja. Pohjalaismaakuntien maakuntajohtajien mukaan ratkaisuja tulisi hakea erityisesti alueen tarpeisiin räätälöidystä koulutuksesta sekä työperäisestä maahanmuutosta.

Pohjalaismaakunnissa pyritään nyt keksimään tapoja, joilla kasvavaan työvoimahaasteeseen voidaan vastata. Maakuntajohtajien mukaan yksi keskeisimmistä ratkaisuista on joustavat ja alueen tarpeisiin räätälöidyt koulutusmuodot.

– Koulutusalojen on vastattava alueen ja alueellisen elinkeinoelämän tarpeisiin. Lisäksi opintojen aikana on pyrittävä huolehtimaan siitä, että opiskelijoille kehittyy verkostoja ja esimerkiksi harjoittelupaikkoja olisi saatavilla. Tällöin kytkökset alueelle vahvistuisivat ja juurtuminen tapahtuisi, kertoo Pohjois-Pohjanmaan liiton maakuntajohtaja Jussi Rämet.

Suuremmissa kaupungeissa, kuten Oulun seudulla, on tarjolla paljon koulutusmahdollisuuksia, mutta esimerkiksi Etelä-Pohjanmaalla etenkin korkeakoulutuksen tilanne on tällä hetkellä heikompi.

– Keskeisin työvoimapulaa kärjistävä rakenteellinen tekijä on 15–24-vuotiaiden muuttoliike maakunnasta. Tämä johtuu siitä, että Etelä-Pohjanmaalla on maan vähiten korkeakoulutuksen aloituspaikkoja suhteessa 17–19-vuotiaiden ikäluokkaan, kertoo Etelä-Pohjanmaan liiton maakuntajohtaja Heli Seppelvirta.

Rämet kuitenkin muistuttaa, että koulutussektorin on oltava kokonaisuudessaan vahva: myös ammatillisen koulutuksen sekä erilaisten muunto- ja täydennyskoulutusten.

– Jotta hyvä koulutus voidaan turvata kaikille, tarvitsemme myös porkkanoita ja kannustusta. Esimerkiksi Etelä-Suomesta maakuntiin muuttaessa voitaisiin tarjota verotusteknistä hyötyä, kuten alueellista opintolainahyvitystä tai asettautumiskorvausta, ehdottaa Keski-Pohjanmaan liiton maakuntajohtaja Jyrki Kaiponen.

Alueellisen opintolainahyvityksen kokeilu oli osa Sanna Marinin hallituksen hallitusohjelmaa, ja kokeilu oli määrä toteuttaa vuosina 2023–2026 Itä- ja Pohjois-Suomessa. Kokeilusta tehtiin hallituksen esitys ja se eteni lausuntokierrokselle. Hallituksen esitys ei kuitenkaan edennyt eduskuntakäsittelyyn, ja se raukesi Marinin hallituksen toimikauden päättyessä.

”Kansainvälisten osaajien houkuttelu lähtee lopulta pienistä asioista”

Siinä missä kotimaan nettomuutto on haasteellinen ja vienyt työvoimaa pääkaupunkiseudulle, ulkomaalaistaustainen väestö on paikannut työmarkkinatilannetta esimerkiksi Pohjanmaalla.

– Useiden eri selvitystemme johtopäätös on ollut se, että työperusteisen maahanmuuton merkitys tulee olemaan suuri. Tämä edellyttää meiltä kaikilta myös panostuksia kotouttamiseen, kertoo Pohjanmaan liiton maakuntajohtaja Mats Brandt.

– Meidän on oltava sosiaalisesti hyviä ja lahjakkaita ottamaan ihmisiä vastaan, jotta työntekijät tuntevat olevansa lämpimästi tervetulleita, täydentää Kaiponen.

Rämetin mukaan työperäisen maahanmuuton avulla Suomeen saadaan myös erityisosaamista, jota maasta ei vielä löydy:

– Tilanne on muuttunut myös korkean teknologian alalla. Yritykset tarvitsevat ICT-osaajia, joilla on tiettyä hyvinkin korkeaa erityisosaamista. Kun ammattitaitovaatimukset nousevat, tarvitsemme koko valtakunnan rekrytointialueet ja lisäksi kansainvälistä työvoimaa.

Maakuntajohtajien mukaan myös kansainvälisille osaajille on tarjottava alueellisia koulutusmahdollisuuksia – erityisesti suomen kielen opintoja. Maakuntien pitovoiman on oltava vahva, sillä MDI:n vuoden 2023 väestöennusteen mukaan pienemmät kunnat menettävät suuren osan maahanmuuttajista suuremmille kaupunkiseuduille.

– Monissa yrityksissä, varsinkin pk-sektorilla, on osattava käyttää suomen kieltä. Siksi on tärkeää pystyä luomaan kielikoulutusmahdollisuuksia. Kansainvälisten osaajien houkuttelu lähtee lopulta pienistä asioista, Kaiponen toteaa.

Tämä teksti on Maakunnat ja vihreä siirtymä -artikkelisarjan toinen osa. Sarjassa käsitellään uusiutuvan energian hankkeiden tarjoamia haasteita ja mahdollisuuksia maakunnissa. Artikkelisarjan seuraava osa käsittelee arjen viihtyvyyden merkitystä työvoiman houkuttelussa. Lue ensimmäinen osa: Maakunnat houkuttelevat uusiutuvan energian hankkeita ja suuria investointeja – mutta kuka tekee työt?