Etätyö tuli jäädäkseen

Koronakriisi on laittanut suomalaista työelämää uuteen asentoon. Moni on siirtynyt tekemään töitä kotiinsa tai vapaa-ajan asuntoonsa. Etätöitä on tehnyt työllisistä 48 prosenttia eli noin 1,15 miljoonaa. Keskimäärin maalis-joulukuussa on tehty noin 70 etätyöpäivää per työntekijä, kirjoittaa Mikael Pentikäinen.

Etätyö tuskin loppuu, kun koronakriisi toivottavasti joskus hellittää, sillä työntekijöiden kokemukset monipaikkatyöstä ovat selkeästi valtaosin myönteisiä. Yli 70 prosenttia haluaisi tehdä etätöitä jatkossa. Etätöitä tehneistä 81 prosenttia haluaisi tehdä niitä jatkossakin. Työelämägallupin (Kantar) mukaan 15 prosenttia työllisistä haluaisi tehdä jatkossa etätöitä koko ajan ja 36 prosenttia osan viikosta. Eniten etätyöhaluja on valtion ja järjestöjen tehtävissä.

Tulevaisuuden suosikki on hybridi: työtä tehdään vaihdellen työpaikalla, kotona tai mökillä.

Noin viidennes haluaisi tehdä etätöitä, mutta ei voi. Tämä johtuu työn luonteesta: opettajan on oltava koulussa, myyjän myymälässä, hoitajan sairaalassa tai duunarin tehtaalla.

Muutos on valtava, jos puolet työvoimasta siirtyy etätöihin pysyvästi. Se muuttaa työntekoa, johtamista, työyhteisön dynamiikkaa mutta myös palveluita – niin siellä, mistä siirrytään etätöihin, kuin siellä, missä niitä jatkossa tehdään.

Muutoksesta hyötyy mutta myös kärsii moni yrittäjä. Esimerkiksi Helsingin keskustan yrittäjistä moni on vaikeuksissa, kun korona vei ensin turistit ja monipaikkatyö muita asiakkaita. Monella taas etätyön kasvu tuo uusia asiakkaita.

Etätyöstä pitävät työn tekijät ja antajat

Työtä tekevän näkökulmasta monipaikkatyön myönteisiä puolia on paljon: työn itsenäisyys on kasvanut, työtyytyväisyys on lisääntynyt, oman työn hallinta on kasvanut, tuottavuus on parantunut ja kiire on vähentynyt. Toki on myös kielteisiä kokemuksia.

Kokemukset ovat hieman heikentyneet elokuun kyselystä. Se voi kertoa kaipuusta työyhteisöön ja etätyöväsymyksestä.

Etätyö näyttää – ymmärrettävästi – myös vähentävän työajan merkitystä sekä vaikeuttavan työ- ja vapaa-ajan erottamista. Oman työn johtaminen korostuu.

Työnantajien valtavirralle etätyönteko käy. 72 prosenttia työelämässä olevista kokee, että työnantajan suhtautuminen on ollut myönteistä, mikä on positiivinen asia.

Mahdollisuus mökkipaikkakunnille

Suuri vaikutus on myös sillä, että viidennes työntekijöistä – lähes puoli miljoonaa – haluaisi tehdä monipaikkatyötä ainakin osin vapaa-ajan asunnossaan.

Tämä on iso mahdollisuus mökkipaikkakunnille. Suurimpia voittajia ovat Varsinais-Suomi ja Etelä-Savo, joissa on noin 50 000 vapaa-ajan asuntoa.

Yhä useampi meistä on jatkossa ainakin kahden kunnan asukas. Siksi on korkea aika miettiä myös kaksoiskuntalaisuutta, jota aluetutkija Timo Aro kommentoi uudessa Kuntalehdessä.

”Monipaikkaisuus on monen kunnan pelastusrengas jo nyt, mutta kaksoiskuntalaisuus pitäisi ehdottomasti toteuttaa. Maailmassa on vaikeampiakin asioita ratkaistu, joten tulee mieleen, että onko Suomessa aitoa halua pohtia sitä”, Aro sanoo.

Mikael Pentikäinen

Kirjoittaja on Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja