Yhteisöllinen etätyö voi elävöittää kyliä

Kyläyhteisön etätyötila voisi lisätä sosiaalisuutta, syventää suhdetta omaan yhteisöön ja kehittää uusia innovaatioita. Kestävää etätyötä tutkiva yhteisprojekti kehitti uuden konseptin, josta toivotaan yhtä ratkaisua pandemian jälkeiseen aikaan.

”En ole ennen tarkastellut oman kylän raittia päivänvalossa”, vastaa eräs PerjantaiHubia kokeilemassa ollut etätyöläinen.

Vastaus antaa sysäyksen syvälliseen mietintään siitä, miten etätyö vaikuttaa alueeseen, ihmisen kokemukseen paikasta sekä siihen, millaisen suhteen ihminen paikkaan luo. Koronan myötä olemme jo tottuneet etätöihin. Emme aja kylän perukoilta isompaan kaupunkiin, vaan istumme sänkymme vieressä olevan työpöydän ääreen, lounaalla siirrymme keittiöön ja sitten takaisin työpöydän ääreen.

FredagsHUBBEN – PerjantaiHubi on kokeiluvaiheessa oleva konsepti, jota kehitetään Centria-ammattikorkeakoulun ja Yrkeshögskolan Novian yhteisprojektissa Hållbart distansarbete – Kestävä etätyö. Kokeilun ideana on tarjota etätyöläisille omaa rauhaa oman työn tekemiseen, mutta antaa myös mahdollisuus sosiaalisuuteen lounas- ja kahvitauoilla. Hubeja kokeillaan yhteistyössä kuntien, yhdistyksien ja yrityksien kanssa.

Projektissa kehitetään selkeitä toimintamalleja yrityksille, jotka etsivät kestäviä ja pitkällä tähtäimellä toimivia etätyöratkaisuja. Pandemian jälkimainingeissa etätyöstä on tullut pysyvä osa monen yrityksen arkea, ja nyt on aika pysähtyä arvioimaan, kuinka kaikki toimii ja luoda kunnollisia ja harkittuja ratkaisuja työntekoon. Projektia rahoittavat Euroopan maaseuturahasto, Svenska kulturfonden ja Keskitien säätiö.

Oma kylä uusin silmin

Tehdäänpä ajatusleikki. Tietotyötä tekevänä voit tehdä etätyötä, jos sinulla on tietokone ja kännykkä. Pakkaa ne siis reppuun ja laita sinne myös kuulokkeet, kalenteri ja muistikirja. Et tarvitse autoa, vaan polkupyörä riittää. Tiet on jo aurattu, vaikka on aikainen aamu. Pyöräile kotitaloltasi ensin lähimetsän läpi, sitten naapurin pellon ohi, sukella vähän isompaan metsään, aja kovaa alamäessä ja hiljennä kaarteessa. Kylä näkyy jo. Hyppää pois pyörän päältä ja aseta se kyläyhdistyksen seuratalon seinää vasten.

Avaat ulko-oven ja vastaan tulvahtaa kahvin tuoksu. Joku muu on ehtinyt tänne ennen sinua. Teet tavallisen etätyöpäivän kaikki työtehtävät – puhelinsoitot, online-esitelmät, sähköpostit ja Excel-taulukot – mutta et ole fyysisesti yksin. Joku hymyilee sinulle ja nyökkää, se tarkoittaa: teet hyvää työtä.

Lounastauolla kaikki etätyötilaa käyttävät lähtevät yhdessä ulos. Päivänvaloa riittää näillä leveyksillä vain hetkeksi, mutta se on raikasta. Huomaat, että kylässäsi on useita palveluita, joita voit käyttää. Syöt lounasta, pistäydyt vaatekaupassa ostamassa hartiahuivin, löydät käsityöpuodista korvakoruja, joita et ole nähnyt missään nettikaupassa, kirjastossa on oivallinen uutuuskirjojen hylly ja paikallinen puhelinkauppias myy langattomia korvakuulokkeita.

Kun palaatte takaisin etätyöpisteelle, huomaatte, että seuratalon ilmoitustaululla on ilmoituksia teatteriyhdistyksen ensi-illasta, pesäpallon pelaajien talvitreeneistä ja paikallisen bändin esiintymisaikataulusta.

”Hei pidetään mekin yhteinen illanvietto ja mennään teatteriin, samalla voisimme tutustua paremmin toisiimme”, joku etätyöläisistä keksii.

Kestäviä etätyökäytänteitä kehittämässä

Lopetetaan mielikuvitusleikki tähän. Tässä vaiheessa on jo käynyt selväksi, miten monella tavalla etätyöpisteen, etäyhteisön tai etätyötilan perustaminen voi hyödyttää ihmisiä ja lähialuetta. Lisätään tähän myös työmatkaliikenteen päästöjen vähentyminen sekä sosiaalisen eristyneisyyden haittojen väheneminen.

Elämäntilanteesta riippuen ihminen kokee paikan tietynlaisena. Se voi olla ohi vilahtava hetki auton ikkunassa tai se voi olla teatteri-ilta. Olosuhteita hieman muuttamalla voi koko paikan merkitys muuttua. Erilaisten ihmisten, yritysten ja jopa opiskelijoiden tuominen yhteen saattaa kehittää uusia innovaatioita. Ihmiset voivat myös innostuvat oman kylän yhdistystoiminnasta ja koko kylä saa uutta elinvoimaa.