Yhteistyönäkymät Venäjän kanssa ovat heikot itäisessä Suomessa, vaikka sota Ukrainassa saataisiin ratkaistua tyydyttävästi
E2 Tutkimus toteutti Keskitien säätiön rahoittaman hankkeen, jossa tarkasteltiin itäisen Suomen kehityksen esteitä ja vahvuuksia. Selvitystä varten toteutettiin kysely ja haastateltiin päättäjiä ja vaikuttajia kunnista, maakunnista, yrityksistä, korkeakouluista, ammatillisista oppilaitoksista ja järjestöistä. Tarkasteltavat maakunnat olivat Etelä-Karjala, Etelä-Savo, Kainuu, Kymenlaakso, Pohjois-Karjala ja Pohjois-Savo.
Selvityksen mukaan alueen elinvoima on käännekohdassa: Venäjän rajan sulkeminen on syventänyt taloudellisia vaikeuksia, eikä yhteistyö Venäjän kanssa vaikuta lähitulevaisuudessa todennäköiseltä eikä toivotulta. Uusi tilanne on pakottanut alueen toimijat etsimään uusia ratkaisuja – samalla kriisi on vauhdittanut vihreää siirtymää.
Yritykset avainasemassa – rahoitusvaikeudet kehityksen jarruna
Valtaosa vaikuttajakyselyn vastaajista (82 %) katsoi, että itäisessä Suomessa tulisi panostaa erityisesti työpaikkojen ja yritystoiminnan lisäämiseen. Alueen toimijat pitävät perinteistä teollisuutta edelleen vahvuutena, mutta yksipuolinen elinkeinorakenne jarruttaa kehitystä.
Kaksi kolmesta vaikuttajasta piti pk-yrityksille suunnattua investointirahoitusta erittäin tärkeänä, ja yli puolet näki pankkien varovaisuuden ja vakuusvaatimukset kasvun esteenä. Uusia rahoitusinstrumentteja tarvitaan. Selvitykseen haastateltu korkeakoulun edustaja kuvasi tilannetta näin:
Ne yritykset ei saa investointeihin enää pankista rahaa. Vaikka heillä olisikin sitä riskinsietokykyä tai sellaista aktiivisuutta, niin ei vaan ole mahdollista. Se on nyt ihan tällainen, sanotaan, että viimeisen 10 vuoden aikana tämä on muuttunut ja siitä on tullut aluekehitykseen vaikuttava asia.
Valtiolta toivotaan vetoapua
Yli 80 prosenttia kyselyyn vastanneista itäisen Suomen vaikuttajista oli sitä mieltä, että valtion pitäisi kantaa nykyistä enemmän vastuuta alueen kehittämisestä. Samalla yli 90 prosenttia vastaajista katsoi, että itäisen Suomen kehittämiseen tarvitaan merkittävästi lisää valtionrahoitusta.
Monen itäisen Suomen toimijan mukaan resurssit ohjautuvat nyt liiaksi länteen ja etelään. Luottamus valtion panostuksiin ei ole erityisen vahvaa, kuten kyselyn avovastauksessa mainitaan:
Jos Itä-Suomen kehittämiselle on ollut aina huono hetki, niin nyt se vasta huono onkin. Eli en odota paljon valtiolta näihin talkoisiin.
Yhteistyötä Venäjän kanssa pidetään epätodennäköisenä – kriisi vauhdittaa uudistumista
Kyselyyn vastanneista päättäjistä ja vaikuttajista vajaa puolet piti yhteistyötä Venäjän kanssa mahdollisena varauksin, mikäli sota Ukrainassa saadaan ratkaistua tyydyttävästi. Reilu kolmannes ajatteli, että yhteistyö on kriisin ratkettuakin epätodennäköistä ja ei-toivottavaa. Korkeakoulujen edustajat suhtautuivat yhteistyöhön kriittisimmin. Yrityksissä ja kunnissa ajateltiin hieman keskimääräistä useammin, että yhteistyö on mahdollista varauksin.
Kyselyyn vastanneet kuvasivat mahdollista yhteistyötä Venäjän kanssa esimerkiksi näin:
Vie taas uusien sukupolvien vaihdoksen, ennen kuin luottamusta voidaan/halutaan ruveta uudelleen rakentamaan.
Aiempien vuosikymmenten virheisiin hyväuskoisuudessa ei ole varaa.
Rajan läheisyys pakottaa meidät yhteistyöhön.
Venäjän hyökkäyssota ja rajan sulkeminen ovat aiheuttaneet vakavia taloudellisia paineita, mutta samalla pakottaneet etsimään uusia kasvun ja yhteistyön muotoja. Tilanne ohjaa innovaatioiden, vihreän siirtymän ja uuden alueellisen identiteetin rakentamiseen.
Asennemuutosta ilmassa
Itäisessä Suomessa on havaittavissa siirtymä passiivisuudesta aktiivisuuteen – eri alojen päättäjät ja vaikuttajat etsivät ratkaisuja ja uskovat omiin vahvuuksiinsa. Alueen identiteetin ja brändin vahvistaminen nähdään elinvoiman kannalta ratkaisevana.
Nuorten ja kansainvälisten osaajien houkuttelu sekä heidän kiinnittymisensä alueelle on ratkaisevaa alueen kehityksen ja kilpailukyvyn kannalta. Väestön väheneminen rapauttaa elinvoimaa, joten on tärkeää madaltaa työllistymisen esteitä, vahvistaa ja tukea kansainvälisten osaajien ja nuorten rekrytoitumista alueelle sekä vahvistaa nuorten osallisuutta.
Alueellinen yhteistyö parantunut – strategisemmalle otteelle kuitenkin tarvetta
Itäisen Suomen toimijoiden mielestä maakuntien, kuntien, yritysten ja korkeakoulujen yhteistyö on viime vuosina vahvistunut ja paikallistasolla yhteistyö toimii monin paikoin hyvin.
Ylimaakunnallisessa koordinaatiossa ja yhteisen vision rakentamisessa on kuitenkin edelleen kehittämisen varaa, mikä vaikeuttaa toisinaan yhteisten tavoitteiden muodostamista ja heikentää alueen vaikuttavuutta valtakunnallisessa päätöksenteossa.
Itäisen Suomen toimijoiden viesti on selvä: Alueen tulevaisuus rakentuu yhteistyölle, rohkeille investoinneille ja avauksille sekä asennemuutokselle. Nyt tarvitaan konkreettisia tekoja, jotta alueen elinvoima voidaan turvata ja uusia mahdollisuuksia hyödyntää.
Tutustu raporttiin osoitteessa: www.e2.fi/itainensuomi
Kirjoittajat:
Ville Pitkänen
Tutkimuspäällikkö, dosentti, valtiotieteiden tohtori
Atte Penttilä
Tutkija, yhteiskuntatieteiden tohtori, maatalous- ja metsätieteiden maisteri
Kuva: E2 Tutkimus