Artikkelit

HybridiSuomi-kansalaiskysely: Suomalaiset asuvat kaupungeissa, mutta haikailevat väljemmille vesille

Ilkka Haavisto ja Johanna Saarinen

Suomalaisista noin 80 prosenttia asuu kaupungeissa, mutta moni haaveilee maaseutumaisemmasta elinympäristöstä. Suomalaisten identiteetti muodostuu nykyisestä asuinpaikasta sekä lapsuuden ja nuoruuden asuinpaikasta.

Joka kolmas isoissa kaupungeissa asuvista suomalaista haluaisi muuttaa maaseudulle tai pikkukaupunkiin, käy ilmi HybridiSuomi-kansalaiskyselystä.

Toiveet elinympäristöä kohtaan ovat pysyneet melko samoina kuin joulukuussa 2020, jolloin HybridiSuomi-kansalaiskysely tehtiin edellisen kerran. Selkein pudotus on tapahtunut isojen kaupunkien keskustan osalta. Nyt siellä haluaisi elää 11 prosenttia vastaajista, kun puoli vuotta sitten osuus oli 17 %. Eniten on kasvanut pikkukaupunkien vetovoima.

“Etätyön mahdollistama monipaikkainen elämä on tuonut lisää vaihtoehtoja asuinpaikan suhteen. Tämä näkyy selvästi tuloksissa”, sanoo HybridiSuomi-kyselyn teettäneen Keskitien säätiön hallituksen puheenjohtaja Ilkka Haavisto.

Tyytyväisimpiä nykyiseen elinympäristöönsä ovat maaseudulla asuvat, joista 71 prosenttia haluaisi elää siellä työ-, perhe- ja elämän tilanteista riippumatta. Isoissa kaupungeissa asuvista 57 prosenttia ja pikkukaupungeissa asuvista 43 prosenttia haluaa asua nykyisessä elinympäristössään.

Asuinpaikka vaikuttaa eniten identiteettiin

Suomalaisilla on melko vakiintunut identiteetti, kun sitä pyydetään arvioimaan akselilla maalainen-kaupunkilainen. Kaupunkilainen identiteetti on 44 prosentilla, maalainen 20 prosentilla ja hybridi-identiteetti (sekä maalainen että kaupunkilainen) 31 prosentilla vastaajista.

“Yli puolet vastaajista kokee identiteettinsä kaupunkilaisena tai maalaisena muodostuvan ensi sijassa heidän nykyisestä asuinpaikastaan”, sanoo tutkimuksen suunnittelusta vastannut tutkimuspäällikkö Johanna Saarinen Pohjoisranta BCW:stä.

Vajaalla kolmanneksella identiteettiä on kuitenkin eniten muokannut lapsuuden ja nuoruusvuosien asuinpaikka. Vaikutusta on myös oman suvun taustalla ja sukujuurilla. Kakkosasunnon tai mökin sijaintipaikalla on sen sijaan vähäinen vaikutus identiteettiin.

HybridiSuomi-kysely tehtiin Keskitien säätiön toimeksiannosta. Tutkimuksen suunnitteli ja analysoi Pohjoisranta BCW. Kysely toteutettiin Bilendin M3 Research verkkopaneelissa kesäkuussa 2021. Kyselyyn vastasi 1 000 suomalaista. Otos on iältään, sukupuoleltaan ja alueellisesti kansallisesti edustava.

Lue lisää HybridiSuomi-kansalaiskyselystä HybridiSuomi-sivustolta.

Lisätietoja:

Ilkka Haavisto, Keskitien säätiö
ilkka.haavisto@eva.fi, 050 331 3823

Johanna Saarinen, Pohjoisranta BCW
johanna.saarinen@bcw-global.com, 050 301 0518