Uudet osaajat eivät muuta maakuntiin pelkän työn perässä – arjen ja elinympäristön on oltava mieluisia koko perheelle

Pohjalaismaakunnat pyrkivät nyt ratkaisemaan vihreän siirtymän kiihdyttämää työvoimapulaa erityisesti räätälöidyillä koulutuksilla ja työperäisellä maahanmuutolla. Pohjalaismaakuntien maakuntajohtajien mukaan pehmeitä veto- ja pitovoimatekijöitä ei kuitenkaan saa unohtaa, sillä työpaikan lisäksi kuntien on tarjottava myös mieluisa elinympäristö ja harrastusmahdollisuuksia koko perheelle.

Koska uusiutuvan energian ja teollisuuden investoinnit painottuvat nyt läntiseen Suomeen, yhä useamman pohjalaiskunnan on panostettava työvoiman saantiin aiempaa enemmän. Esimerkiksi joillakin Länsi-Suomeen runsaasti tuulivoimaa kehittäneillä yhtiöillä on ollut vaikeuksia löytää työvoimaa hankkeisiinsa.

 – Työvoiman saatavuus on haaste, joka vaatii panostamista niin koviin kuin pehmeisiin veto- ja pitovoimatekijöihin. Asia on todella ajankohtainen ja kunnat ovat aktiivisesti keskustelemassa asiasta monista eri näkökulmista, kertoo Pohjanmaan liiton maakuntajohtaja Mats Brandt.

Turvallisuus, hyvä arki ja harrastukset ovat paitsi maakuntien vetovoimatekijöitä, myös asioita, joihin maakuntien on entisestään panostettava, jotta uudet osaajat viihtyisivät paikkakunnalla myös työpäivän päätyttyä. Eri maakunnissa painotetaan erilaisia näkökulmia, sillä jokaisella alueella on omat vahvuutensa.

– Hiljattain julkaistun imago- ja tunnettuustutkimuksemme mukaan Etelä-Pohjanmaan vetovoimatekijöitä ovat turvallisuus, perhemyönteisyys ja arjen soljuvuus, johon kuuluu muun muassa maltillinen kustannustaso ja vähäiset ruuhkat, kertoo Etelä-Pohjanmaan liiton maakuntajohtaja Heli Seppelvirta.

Vastaavasti Keski-Pohjanmaan liiton maakuntajohtajan Jyrki Kaiposen mukaan muun muassa meri, Unescon luonnonperintökohteet ja kansanmusiikkitapahtumat ovat Keski-Pohjanmaan vetovoimatekijöitä.

– Jotta koko perhe voisi asettua alueelle, maakunnat on pidettävä houkuttelevana sekä asumisen että vapaa-ajan suhteen, muistuttaa Pohjois-Pohjanmaan liiton maakuntajohtaja Jussi Rämet.

Koko perheen harrastusmahdollisuudet parantavat viihtyvyyttä

Toisinaan hyvät harrastusmahdollisuudet voivat jopa vauhdittaa päätöstä muuttaa niin sanotun ruuhka-Suomen ulkopuolelle.

– Pohjoiseen Suomeen muuttaessa arjen ja harrastusten on usein sovittava ympäristöön. Alue on optimaalinen esimerkiksi kalastuksesta, metsästyksestä ja moottorikelkkailusta kiinnostuneille, kertoo Rämet.

Maakuntien on kuitenkin tarjottava monipuolisia harrastusmahdollisuuksia myös lapsille ja nuorille, sillä Valtion nuorisoneuvoston Katsaus Nuorten hyvinvointiin 2023 -raportin mukaan vuonna 2020 noin 91 prosentilla 7–29-vuotiaista oli jokin harrastus.

– Sosiaalisen ympäristön pitää olla kunnossa koko perheelle. Lapset ja nuoretkin tänä päivänä tietävät, mitä haluavat, Kaiponen huomauttaa.

Kiinnostavien harrastusmahdollisuuksien tarjoaminen voi kuitenkin olla haastavaa etenkin pienemmissä kunnissa. LähiTapiolan tuoreesta Arjen katsaus -kyselytutkimuksesta ilmenee, että esimerkiksi Etelä-Pohjanmaalla lähes neljännes (23 %) vastaajista on huolissaan siitä, että lapselle tai nuorelle ei löydy sopivaa harrastusta kotiseudulta.

Jotta potentiaalisten työntekijöiden huolet voidaan osoittaa turhiksi ja uusiin investointeihin löydetään ammattitaitoisia työntekijöitä, maakunnilla on paljon työtä tehtävänä – ja onneksi maakuntajohtajat ovat sitoutuneet alueidensa kehittämiseen niin uusien kuin nykyistenkin asukkaiden näkökulmasta.

Tämä teksti on Maakunnat ja vihreä siirtymä -artikkelisarjan viimeinen osa. Sarjassa käsitellään uusiutuvan energian hankkeiden tarjoamia haasteita ja mahdollisuuksia maakunnissa. Lue ensimmäinen osa täältä ja toinen osa täältä.