Mökkiläisdemokratiaa vapaa-ajan asukastoimikunnissa – vaikuttamisella paikallisyhteisössä voi edistää yhteisiä asioita

Riku Lievonen

Suomalaisilla mökkeilijöillä on paikkakunnasta riippuen erilaisia vaikuttamisen mahdollisuuksia mökkipaikkakuntansa asioihin. Mökkiläisparlamenteilla on Suomessa jo verrattain pitkät perinteet. Ensimmäiset parlamentit on perustettu vuosina 2004 ja 2005.

Pontimena on ollut alun alkaen Saaristoasiain neuvottelukunnan (SANK) esitys, jonka mukaan mökkikuntiin perustettaisiin mökkiläisistä ja kunnan edustajista koostuva yhteinen mökkiläistoimikunta. Toimikunnan tehtävänä olisi yhdessä kunnan kanssa käsitellä mökkiläisten näkökulmasta heille tärkeitä asioita ja kehittää paikallisia palveluja. SANK on pysyvä valtioneuvoston asettama neuvottelukunta, jonka toiminta perustuu saaristolakiin (494/1981) ja saaristoasiain neuvottelukunnasta annettuun asetukseen. Saaristoasiain neuvottelukunta on toimeenpannut myös Mökkibarometrin. Kyseessä on neljän vuoden välein toteutettava seurantatutkimus, jonka avulla pyritään kehittämään vapaa-ajan asumista Suomessa.

Noin kolmellakymmenellä paikkakunnalla on perustettu vuosien aikana mökkiläisparlamentteja, -foorumeita, tai vapaa-ajan asukkaiden toimikuntia, joista enemmän tai vähemmän aktiivisesti toimii nykyisin parikymmentä. Aktiivista toimintaa on muun muassa Mikkelin seudulla, Kaskisissa, Kolarissa, Kokemäellä, Ruovedellä, Pielavedellä, Vaalassa, Viitasaarella, Pälkäneellä, Paraisilla, Parikkalassa, Liperissä ja Kuhmossa. Mökkiläistoimikunta toiminnassa on kasvun mahdollisuuksia, jos otetaan huomioon, että Tilastokeskuksen mukaan jo vuonna 2019 Suomessa oli 64 kuntaa, joissa oli vapaa-ajan asuntoja enemmän kuin vakituisia asuntoja.

Nykyisin puhutaan monipaikkaisuudesta

Vuosien varrella monet mökkiparlamentit ovat saaneet uuden nimen. Mökistä puhuttaessa puhutaan vapaa-ajan asunnosta. Myöskään mökkeilijä ei ole enää satunnaisesti kesäaikaa vapaa-ajan asunnollaan viettävä henkilö. Sen sijaan puhutaan monipaikkaisuudesta. Yhä useampi suomalainen ei elä arkeaan vain yhdessä paikassa, vaan viettää entistä pidempiä aikoja vapaa-ajan asunnollaan. Tämänkaltainen monipaikkaisuus on voimistunut jo pidempään.

Vuoden 2021 Mökkibarometrin mukaan Suomessa oli vuonna 2020 yli puoli miljoonaa Tilastokeskuksen määritelmän mukaista kesämökkiä (vapaa-ajan asuntoa). On kuitenkin arvioitu, että todellisuudessa vapaa-ajan asuntokäytössä olevia kiinteistöjä olisi huomattavasti enemmänkin. Erilaisista laskentatavoista ja vapaa-ajan asunnon määritelmistä riippumatta, säännöllisesti vapaa-ajan asuntoja käyttäviä arvioidaan olevan 2,4-2,9 miljoonaa suomalaista.

Keskimääräinen vapaa-ajan asunnolla vietetty aika on myös kasvanut tasaisesti. Vuonna 2020 keskimääräinen vuorokausimäärä oli 103 vuorokautta, kun edellisen Mökkibarometrin 2016 aikaan, luku oli 79. Koronapandemian vaikutus osin selittää kasvua, sillä vietettyjen vuorokausien määrä kasvoi vuoden 2019 yöpymisten määrästä vuodessa 14 vuorokautta. Pandemiasta huolimatta kasvua neljässä vuodessa on yhteensä 24 vuorokautta. Etätyön lisääntyminen vapaa-ajan asunnoilla on sen sijaan kasvanut koronapandemian seurauksena voimakkaasti. Mökkibarometrin mukaan, niistä työssäkäyvistä, joille etätyö oli mahdollista 43 % prosenttia vastanneista oli tehnyt töitä vapaa-ajan asunnoltaan käsin. Vastaava osuus edellisessä Mökkibarometrissa 2016 oli 7 prosenttia.

Mökkibarometrin mukaan useimmissa tapauksissa vapaa-ajan asukkaat hankkivat päivittäistavaransa vapaa-ajan asunnon sijaintikunnan kaupasta, yli puolet vastanneista vähintään kerran viikossa. Keskimääräinen rakentamiseen ja asunnon kunnostamiseen käytetty rahamäärä vuositasolla oli 3500 euroa.

Vapaa-ajan asukkaat lisäävät paikallista kysyntää

Taloudellisilla mittareilla tarkasteltuna ulkopaikkakuntalaiset muodostavat ison taloudellisen resurssin, jonka merkitys paikalliseen elinkeinoelämään on merkittävä. Kuntapuolen sitoutuminen joillakin mökkirikkailla paikkakunnilla onkin huomattavaa. Esimerkiksi Vaalan kunnassa toimiva vapaa-ajan asukasneuvoston puheenjohtajan positio on nimetty osaksi kunnanvaltuuston puheenjohtajan toimenkuvaa ja asukasneuvoston sihteerinä toimii kunnan hyvinvointijohtaja. Myös Rautjärvellä toimikunta on kunnanhallituksen asettama ja kunnanjohtaja on aktiivisesti toiminnassa mukana. Vaalassa asukasneuvosto kokoontuu neljä kertaa vuodessa, Rautjärvellä kaksi kertaa vuodessa. Kunnan aktiivinen rooli ja sitoutuminen toimintaan on ymmärrettävää, kun ottaa huomioon, että Vaalassa on laskelmien mukaan 1800 ulkokuntalaisen omistamaa mökkiä, kunnan asukasluvun ollessa noin 2000. Rautjärvellä sijaitsee 800 vapaa-ajan asuntoa, joista 500 on ulkopaikkakuntalaisten omistamia. Kausiluontoisesti Rautjärvellä on 2000 vapaa-ajan asukasta, joka on noin 40 % kunnan asukasluvusta. Näiltä osin kunnan kiinnostus vapaa-ajan asujien tarpeiden tunnistamiseksi on hyvinkin ymmärrettävää.

Mökkiläisfoorumi on vaikuttamisen kanava

Mökkiläisfoorumien mahdollistama säännöllinen vuoropuhelu auttaa myös vapaa-ajan asukkaita edistämään heille tärkeiden asioiden tapahtumista kunnassa. HybridiSuomen vuonna 2021 tekemän kansalaiskyselyn mukaan 45 prosenttia vastaajista piti tärkeänä foorumia, jossa kartoitetaan mökkiasukkaiden toiveita kunnan palvelujen kehittämiseksi ja annetaan mahdollisuus osallistua paikalliseen päätöksentekoon. Vapaa-ajan asukkaita puhuttavia aiheita ovat muun muassa kaavoitukseen liittyvät kysymykset, terveydenhuolto, hiihtoreitit ja venelaiturit sekä paikallinen palvelutarjonta yleisesti. Kunta toimiikin usein välittäjänä vapaa-ajan asujien ja paikallisen elinkeinoelämän välissä. Esimerkiksi paikalliset rautakauppapalvelut on totuttu löytämään paremmin kuin paikallinen maansiirtoyrittäjä. Kaikki yrittäjät eivät välttämättä ole tunnistaneet vapaa-ajan asujien potentiaalia, tai heidän omat markkinointikanavat eivät heitä tavoita.

Suomalaisten vapaa-ajan asujien keski-ikä on 63 vuotta. Samankaltainen ikärakenne on havaittavissa myös useammissa vapaa-ajan toimikunnissa ja mökkiläisfoorumeilla. Aktiiviset jäsenet ovat usein iäkkäämpiä, mikä on ymmärrettävää niin vapaa-ajan asujien keski-iän kuin myös elämäntilanteen huomioiden. Heillä saattaa olla enemmän aikaa käytettävissä yhteistoimintaan. Toisaalta HybridiSuomen tekemän kansalaiskyselyn 2021 mukaan 25-34-vuotiaista vastaajista lähes puolet (48 %) kertoi olevansa erittäin tai melko kiinnostunut osallistumaan mökkipaikkakuntansa päätöksentekoon. Nuorten aikuisten saaminen mukaan toimintaan antaisi kunnille arvokasta tietoa palvelutarjonnan kehittämisestä myös heidän näkökulmastaan. Toinen tunnistettu haaste on paikallinen edustavuus. Jotkut kunnat saattavat olla maantieteellisesti isoja, mutta vapaa-ajan asukkaita toimikunnassa edustaa alueellisesti pieni joukko, jolloin kaikkien vapaa-ajan asujien paikalliset tarpeet eivät välttämättä tule huomioitua.

Paikallisdemokratian näkökulmasta vapaa-ajan toimikunnilla on neuvoa-antava rooli osana kunnan päätöksentekoprosesseja. Toisinaan toimikunnat kuitenkin haluaisivat omille asioilleen enemmän päätösvaltaa.  Kunnan näkökulmasta neuvoa-antava rooli on ainoa mahdollisuus, koska päätösoikeutta pääsisi muutoin käyttämään ulkopaikkakuntalainen.

Kuntalaisten ja vapaa-ajan asujien intressit saattavat toisinaan olla myös eriävät. Esimerkiksi tuulivoiman rakentaminen on intressiristiriitaa herättävä aihe. Monen maaseutumaisen kunnan elinvoimaisuuden näkökulmasta tuulivoiman tuottama kiinteistöverotuotto on merkittävä osa tulevaisuuden kuntapalveluiden rahoitusta. Ulkopaikkakuntalaisten vapaa-ajan asujien näkökulmasta tuulivoiman rakentaminen omaan mökkikuntaan nähdään mahdollisesti negatiivisena asiana. Joissakin kunnissa vapaa-ajan asujien laajempi verotusoikeus mahdollistaisi kuitenkin julkisten palveluiden rahoittamisen, jos vapaa-ajan asujien osuus on merkittävän suuri suhteessa kunnan asukaslukuun. Verotusoikeuksien laajentaminen vaatisi kuitenkin niin sanotun kaksoiskuntalaisuuden, joka lähtökohtaisesti on nähty vaikeana toteuttaa ja ristiriitaisena muun muassa perustuslain kanssa.

Hyvät käytännöt laajempaan käyttöön

Mökkiläisfoorumeilla on tärkeä neuvoa-antava rooli osana kunnan päätöksentekoprosessia. Säännöllisesti kokoontuva, vuorovaikutteinen yhteydenpito ja toimenpiteiden seuranta on menestyksekkään toimikuntatyön perusta. Kunnan vahva sitoutuminen toimintaan antaa painoarvoa, vaikka toimikunnalla ei varsinaista päätösvaltaa kunnan rakenteessa olekaan.

Mökkiläisfoorumit ovat hyödyllinen kahdensuuntaisen tiedonvälityksen kanava kunnissa, joissa ulkopaikkakuntalaisten vapaa-ajan asujien määrä on suuri suhteessa vakituiseen asukasmäärään. Mökkiläisfoorumit ovat väylä asioiden; kuten paikallisen palvelutarjonnan, terveydenhuollon ja vapaa-ajanviettomahdollisuuksien kehittämisen edistämiseen vapaa-ajan asujan näkökulmasta.

Taloudellisesti tarkasteltuna, yllättävän harva kunta tällä hetkellä aktiivisesti hyödyntää mökkiläisfoorumin potentiaalia. Aktiivisesti toimivia foorumeita on noin 20. Kuntia, joissa vapaa-ajan asuntojen määrä on vakituisia asuntoja suurempi, oli jo kolme vuotta sitten 64 (Suomessa on noin 290 kuntaa), nykyisin ja lähitulevaisuudessa varmuudella entistä useammassa kunnassa on sama tilanne. Vapaa-ajan asunnolla vietettyjen vuorokausien määrä on keskimäärin reilu 100 vuorokautta, jolloin päivittäistavarat hankitaan paikallisista liikkeistä, keskimäärin kerran viikossa. Suomalaisista 2,4-2,9 miljoonaa viettää säännöllisesti aikaa vapaa-ajan asunnoillaan. Vuositasolla vapaa-ajan asuntoja (joita on yli 500 000) remontoidaan ja huolletaan noin 3500 eurolla. Luvuista muodostuu merkittävä taloudellinen resurssi, joka pääosin kohdentuu maaseutumaisiin kuntiin, kasvukeskusten ulkopuolella. Mökkiläisfoorumit voivat toimia hyvänä kanavana kehittää toimintaa ja palveluja yhdessä kunnan kanssa ja näin madaltaa kynnystä monipaikkaisen elämäntavan mahdollistamiseksi.

Riku Lievonen

Kirjoittaja on Pohjoisranta BCW:n vaikuttajaviestinnän konsultti, joka on perehtynyt ikä- ja aluerakenteen muutosten sekä kaupungistumisen seurauksiin ja mielellään itsekin kirjoittaa vapaa-ajan asunnollaan monipaikkaisuuden mahdollisuuksista. Tätä artikkelia varten on haastateltu mökkiläisfoorumien edustajia niin vapaa-ajan asujien kuin kunnanedustajien näkökulmasta.