Maakunnat houkuttelevat uusiutuvan energian hankkeita ja suuria investointeja – mutta kuka tekee työt?

Uusiutuvan energian ja teollisuuden investoinnit painottuvat nyt maakuntiin – erityisesti läntiseen Suomeen ja pohjalaismaakuntiin. Kun maakunnat onnistuvat houkuttelemaan uusia hankkeita ja investointeja, mutta eivät työntekijöitä, kehitys törmää väistämättä kriittiseen kysymykseen: Kuka tekee työt? Pohjalaismaakuntien maakuntajohtajat uskovat suurimman työvoimahaasteen olevan vasta edessä.

Etelä-Pohjanmaan liiton maakuntajohtaja Heli Seppelvirran mukaan työvoiman saatavuus on krooninen haaste maakunnissa jo nyt ja tulevaisuudessa tilanne on yhä heikentymässä. Yksi haasteista on se, että iso osa energiainvestointien tarjoamista työmahdollisuuksista on projektiluontoisia.

– Uusiutuvan energian tuotanto ei kaikilta osin ole kovin työvoimavaltainen ala, sillä muun muassa voimalat pyörivät pienellä miehityksellä. Uudet investoinnit tarjoavat toki työtä jo rakennusvaiheessa, mutta tärkeää olisi saada aikaan pysyviä työpaikkoja ja houkutella energiainvestointien kylkeen myös tuotantolaitoksia, Seppelvirta korostaa.

– Asia on todella ajankohtainen ja kunnat ovat aktiivisesti keskustelemassa asiasta eri näkökulmista. Ilmiössä on monenlaisia ulottuvuuksia, jossa yhdistyvät uusteollistumisen ja puhtaan siirtymän erilaiset elementit. Osaava työvoima on tässä tärkeimpiä edellytyksiä maakunnalle, jatkaa Pohjanmaan liiton maakuntajohtaja Mats Brandt.

Pohjois-Pohjanmaan liiton maakuntajohtaja Jussi Rämet korostaa, että työvoimahaaste on kasvava ilmiö. Etenkin maanrakennukseen ja sähköalalle tarvitaan tekijöitä.

– Tähän mennessä ainakaan Pohjois-Pohjanmaalla työvoimapula tai -saatavuus ei ole estänyt investointien toteutumista tai huoltotoimintaa. On kuitenkin huomioitava, että vihreä siirtymä ei vielä kaikilta osin näyttäydy rakentamisena, vaan monet hankkeet ovat vielä suunnitteluvaiheessa. Haaste on siis vasta tuloillaan, huomauttaa Rämet.

Ilmiö ulottuu yli maiden ja maakuntien rajojen: ”Enää ei voi olla keskinäistä kilpailua”

Haasteet työvoiman saatavuudessa eivät rajoitu vain pohjalaismaakuntiin, vaan ilmiö näkyy myös muualla Suomessa ja laajemminkin Pohjoismaissa. Vaikka ilmiö on yleinen, maakuntajohtajien mukaan keskinäinen kilpailu ei ole ratkaisu tilanteeseen.

–  Työvoimatilanne on samanlainen Ruotsissa ja Norjassa. Siksi meillä pitäisi olla sellainen järjestelmä, jossa haettaisiin voimaa yhteistyöllä. Kaiken tekemisen pitäisi perustua yhteiseen ymmärrykseen, eli nähdäkseni elinvoima rakentuu yhteisestä tekemisestä. Enää ei voi olla keskinäistä kilpailua, korostaa Keski-Pohjanmaan liiton maakuntajohtaja Jyrki Kaiponen.

Myös Rämet pitää yhteistyötä muiden maakuntien ja Ruotsin kanssa tärkeänä. Hänen mukaansa investointeja kannattaa pyrkiä saamaan aikaan yhdessä, sillä sen myötä myös työvoimanäkökulmaa voidaan kehittää yhteisvoimin.

– Korostan erityisesti investointien vastaanottovalmiuden nostamista ja tiedostamista eri tasoilla, kuten kansallisesti, alueellisesti ja paikallisesti. Kunnissa investointiaalto koskettaa nyt laajasti, ja menestyvä investointien vastaanottaminen alkaa johtamisesta, Brandt toteaa.

– Jos maakuntia pystytään profiloimaan siten, että alueella on vahva investointi- ja kasvunäkymä, niin se antaa uskoa uranäkymiin myös työntekijöille. Entistä enemmän pitäisi siis vahvistaa ihmisten halua investoida alueeseen siinä suhteessa, että he haluaisivat esimerkiksi rakentaa tai ostaa alueelta asunnon, Rämet täydentää.

Seuraavaksi maakuntien on siis löydettävä valttikortit, joiden avulla yritysten lisäksi myös työntekijät saadaan investoimaan alueeseen. Pohjalaismaakuntien maakuntajohtajien mukaan ratkaisuja haetaan muun muassa koulutuksesta.

Tämä teksti on Maakunnat ja vihreä siirtymä -artikkelisarjan ensimmäinen osa. Sarjassa käsitellään uusiutuvan energian hankkeiden tarjoamia haasteita ja mahdollisuuksia maakunnissa. Artikkelisarjan seuraava osa käsittelee maakuntien työvoimahaasteen ratkaisuja ja maakuntajohtajien näkemyksiä vetovoimatekijöistä.