Uuden ja päivitetyn EU-lainsäädännön vaikutukset näkyvät suomalaisten metsänomistajien arjessa

Metsien käyttöä säätelevät monet lait, ja EU-lainsäädäntö päivittyy nyt vauhdilla. Jatkossa metsänomistajien on kiinnitettävä aiempaa enemmän huomiota talousmetsien hoidon ilmastovaikutuksiin, monimuotoisuuteen ja maaperän terveyteen. Uusi ja päivitetty EU-lainsäädäntö tulee lisäämään etenkin hallinnollista taakkaa. Tämä selviää Pellervon taloustutkimus PTT:n tekemästä selvityksestä*.

Puuntuotantoon soveltuvaa metsämaata on maassamme noin 20,3 miljoonaa hehtaaria, joista valtaosa on yksityisten henkilöiden ja perheiden omistuksessa. Vaikka metsien käyttö onkin metsänomistajan itsensä päätettävissä, hakkuita säädellään monin tavoin EU-lainsäädännöllä ja kotimaisilla laeilla.

PTT:n kesällä julkaisema selvitys tarkastelee uuden ja päivitetyn EU-lainsäädännön kokonaisvaikutuksia suomalaisiin metsänomistajiin. Selvityksessä tarkastellaan keskeisintä metsiin liittyvää uutta ja päivitettyä lainsäädäntöä:

• Ennallistamisasetus
• Taksonomia
• Päivitetty uusiutuvan energian direktiivi
• Maankäyttöä ja maankäytön muutosta koskeva LULUCF-asetus
• Metsäkatoasetus
• Maaperädirektiivi
• Asetus metsien seurantakehyksestä

Selvitys osoittaa, että talousmetsien hoidossa tulee jatkossa huomioida aiempaa suuremmalla painoarvolla ilmastovaikutukset, monimuotoisuus ja maaperän terveys.

Selvityksen mukaan uusi ja päivitetty EU-lainsäädäntö tulee lisäämään suomalaisten metsänomistajien hallinnollista taakkaa. Esimerkiksi hankintakauppaa tekevät metsänomistajat joutuvat jatkossa raportoimaan hankintapuueristä. Raportoinnin tarkoitus on osoittaa, etteivät toimet ole aiheuttaneet metsäkatoa.

EU-asetusten ja -direktiivien vaikutukset riippuvat kansallisista tulkinnoista

EU-lainsäädäntömuutosten kokonaisvaikutusten arviointia hankaloittaa joidenkin asetusten ja direktiivien, kuten taksonomia-asetuksen keskeneräisyys. Toisaalta EU-asetusten ja -direktiivien vaikutukset tarkentuvat selvityksen mukaan kansallisten tulkintojen myötä.

PTT:n selvitys kuitenkin osoittaa, että tällä tietoa useiden EU-asetusten ja -direktiivien vaikutus yksittäisiin metsänomistajiin jää lopulta melko pieneksi. Toisaalta metsäkatoasetuksen hyödytkin metsätalouden näkökulmasta jäävät vähäisiksi, koska asetus kattaa vain osan muihin maankäyttömuotoihin siirtyvien metsien raivauksesta. Näin se hillitsee vain rajallisesti metsäpinta-alan pienenemistä sekä puun tarjonnan vähenemistä pitkällä aikavälillä.

Eri lainsäädäntöjen vaikutukset voivat kuitenkin muuttua, kun esimerkiksi uusiutuvan energian direktiivin sanamuodot ja määritelmät tarkentuvat.

Lisäksi luonnontilaisten tai vanhojen metsien sekä direktiiviluontotyyppien määrittely jää kansallisen tulkinnan alaiseksi. Selvityksen mukaan koko maan mittakaavassa vaikutukset olisivat rajallisia, mutta ne voisivat kohdistua tietyille maantieteellisille alueille ja vain osaan metsänomistajista.

Koko maan tasolla EU:n uusien ja valmisteilla olevien asetusten sekä direktiivien vaikutukset ja kustannukset jäävät maltillisiksi. Siitä huolimatta on syytä muistuttaa, että metsänomistajien – etenkin hankintakauppaa harjoittavien – on varauduttava kasvavaan hallinnolliseen taakkaan.

*Pellervon Taloustutkimus PTT, Puheenvuoroja 3 / 2024: Miten EU-sääntely vaikuttaa suomalaisiin metsänomistajiin? Koko selvitys on luettavissa täällä: https://www.ptt.fi/wp-content/uploads/2024/06/PTT-puheenvuoro_2024-EU-politiikan-vaikutukset-yksityismetsatalouteen-Suomessa.pdf