Artikkelit
60 vuotta sillanrakennusta maaseudun ja kaupunkien välillä
Keskitien säätiön 60-vuotisjuhlaseminaari järjestettiin 5.2.2025 Helsingissä.
Juhlaseminaarin aiheena oli seutukaupunkien merkitys maaseudun ja kaupungistumisen tukena. Seutukaupungit ovat maakuntakeskuksia pienempiä kaupunkeja, jotka toimivat linkkeinä maaseudun, maakuntakeskusten ja suurten kaupunkien välillä.
Säätiön hallituksen puheenjohtaja Ilkka Haavisto totesi seminaarin avauspuheenvuorossaan, että myös tätä aikaa leimaa maaseudun ja kaupungin väliset jännitteet. Tämän perinteisen vedenjakajan katveeseen jää laaja joukko seutukaupunkeja, jotka muodostavat varsin kirjavan joukon teollisuuskaupungeista maaseutumaisiin kaupunkeihin.
– Suomi ei usein kuulluista väitteistä huolimatta ole pakkautunut vain muutamaan keskukseen, vaan meillä on pääkaupunkiseudun lisäksi useampi suuri kaupunki lähiseutuineen, pienempiä seutukaupunkeja sekä maaseutua. Näillä kaikilla on omat tärkeät erityispiirteensä. Resurssikilpailusta huolimatta pärjäämme puhaltamalla yhteen hiileen, Haavisto sanoi.
Seutukaupungit jäävät usein valitettavan vähälle huomiolle tai uutiskynnys ylittyy lähinnä negatiivisten asioiden kautta: tehdas sulkee ovensa, massiivinen yt-harja lakaisee tai heikon väestönkehityksen myötä viimeinen sammuttaa valot.
Helsingin yliopiston kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaara valoi puheessaan uskoa siihen, että valoisa tulevaisuus on mahdollinen, kunhan kyetään tunnistamaan seutukaupunkien voimavarat ja resurssit sekä tekemään yhteistyötä. Menneeseen haikailun sijaan on kiinnitettävä katse tulevaisuuteen, sillä siihen voimme vaikuttaa.
Vaattovaaran mukaan uutisointi suomalaisen yhteiskunnan kehityksestä on ollut masentavaa. Huomiota on kiinnitetty kokonaisuuden ja potentiaalin sijaan yksittäisiin lukuihin. Väen vähenemisestä seutukaupungeissa on uutisoitu ylidramatisoiden. Muuttotappiolukuja ei suhteututeta jäljelle jäävien lukumäärään.
– Historiaa ei koskaan ole kirjoitettu väestömäärän, muuttotaseiden tai asuntojen arvon kehityksenä – miksi tulevaisuus kuvataan nyt näin, Vaattovaara kysyi.
Seutukaupungeissa on myös suhteessa enemmän yksityisiä työpaikkoja kuin suuremmissa kaupungeissa, joissa toimii myös muun Suomen rahoittamat valtionvirastot ja korkeakoulut.
Pellervon taloustutkimus PTT:n toimitusjohtaja Markus Lahtinen totesi kommenttipuheenvuorossaan, että vaikka maailmanpoliittinen toimintaympäristö on vihamielinen, paras apu löytyy läheltä. Lahtisen mukaan Suomen vahvuuksia ovat muun muassa kasvava työperäinen maahanmuutto, tutkimukseen ja tuotekehitykseen panostaminen sekä startup-yritysten syntyminen. Lisäksi työllisyysaste on taantumassakin korkea ja vihreän siirtymän investoinneissa on suhteellista etua. Nimenomaan seutukaupungit ovat näille investoinneille ilmeinen sijaintikohde.
Lahtinen nosti myös esille PTT:n tuoreen ja Keskitien säätiön rahoittaman maaseudun ankkuri-instituutiota käsittelevän puheenvuoro-julkaisun, jonka tarkoituksena on herättää keskustelua siitä, mitä ovat ne yksityisen, julkisen ja kolmannen sektorin toimijat, jotka tukevat maaseudun elinvoimaa.
– Yritysten paikallinen omistajuus on keskeinen osa niiden luonnetta ankkuri-instituutioina. Kasvolliset omistajat tunnistavat alueen voimavarat ja kehitysmahdollisuudet paremmin kuin etäällä toimivat pääomasijoittajat. Oppilaitokset puolestaan turvaavat yritysten osaavan työvoiman saatavuuden sekä tukevat niiden tuotekehitystä. Terveyskeskukset tarjoavat kuntatasolla perusterveyshuollon palveluita lähellä kuntalaisia, Lahtinen luetteli.
Ilkka-Pohjalaisen päätoimittaja Markku Mantila pohdiskeli omassa puheenvuorossaan elinvoiman käsitettä. Hänen mukaansa käsitteen taakse on helppo piiloutua, koska sen mielletään tarkoittavan hyviä asioita ja kehitystä, eikä sitä sen takia tarvitse täsmentää. Lisäksi elinvoiman arviointia vaikeuttaa selkeiden mittarien puuttuminen .
– Elinvoima on kuin taikasana, joka avaa ovet. Jos sitä kritisoi, on kuolinvoiman kannalla, Mantila veisteli.
Termien viljelyn sijaan pitää keskittyä sisältöön. Siihen, mitkä ovat ne tekijät, jotka luovat toimeliaisuutta. Siihen, miksi kunnat ja kaupungit ovat ylipäätään olemassa ja keitä varten.
Säätiön asiamies Hannu Kallio totesi loppupuheenvuorossaan, että yhteiskunnalliset ristiriitaisuudet ovat muuttuneet moneen otteeseen kuluneen 60 vuoden aikana.
– Yksi tämänhetkisistä merkittävistä eroista on se, että nuoret naiset muuttavat kaupunkeihin ja miehet jäävät kotiseudulleen, Kallio totesi.
Myös arvot ja asenteet ovat erkaantuneet nuorten naisten ja miesten välillä, kuten viimeaikaiset raportit ja uutiset kertovat.
Kansalaissopu, sovinnollisuus, yhteisymmärrys sekä monipaikkainen identiteetti ovat Keskitien säätiön idean syvää ydintä. Niistä riittää ammennettavaa myös seuraavaksi 60 vuodeksi.
Keskitien säätiön 60-vuotisjuhlaseminaari järjestettiin 5.2.2025 Helsingissä.