Ankkuri-instituutiot maaseudun elinvoimaa vahvistamassa

Paikalliset yritykset sekä julkisen ja kolmannen sektorin toimijat luovat perustan elinvoimaiselle maaseudulle. PTT:n kuunvaihteessa julkaistava keskustelunavaus pohtii, miten maaseudun ankkuri-instituutioita voidaan vahvistaa.

Pellervon taloustutkimus PTT työstää parhaillaan maaseudun elinvoimaa tukeviin ankkuri-instituutioihin liittyvää keskustelunavausta. Se on määrä julkaista tammi-helmikuun vaihteessa PTT:n Puheenvuoroja -julkaisusarjassa, jossa hyödynnetään niin tutkimuskirjallisuutta kuin PTT:n asiantuntijoiden ammattitaitoa ja tietämystä taloustieteestä sekä maaseudun elinvoimasta.

PTT:n toimitusjohtaja Markus Lahtisen mukaan ideana on paikantaa maaseudun elinvoimaa tukevat ankkuri-instituutiot sekä pohtia sitä, miten niitä voisi vahvistaa. 

– Ydinasia on, että maailman myrskytessä pohditaan sitä, millaisia ankkuri-instituutioita tarvitaan, että myös maaseudulla yhteisöt pysyvät elinvoimaisina, ja miten niitä voitaisiin vahvistaa, Lahtinen sanoo.

Lahtisen mukaan ankkuri-instituutioita ovat yritykset, jotka sekä tuovat työpaikkoja että ostavat paikallisia tuotteita ja palveluita. Julkisen sektorin ankkuri-instituutioita ovat esimerkiksi koulut ja terveyskeskukset. Kolmannen sektorin ankkuri-instituutioita ovat muun muassa seurakunnat, Suomen Punainen Risti, Lions Club ja vaikkapa metsästysseurat.

– Esimerkiksi Kelan ja verottajan palveluissa paikallisuus ei ole suuressa roolissa, joten ne voidaan tuottaa laadukkaina digipalveluina. Terveyskeskus puolestaan tuo palvelut lähelle ja korkeakoulujen yhteistyö säteilee maakuntiin, Lahtinen toteaa.

Yritysten kohdalla paikallisuus ja paikallinen omistajuus ovat keskeinen osa niiden luonnetta ankkuri-instituutioina. Sitoutuminen luo vakautta ja auttaa kantamaan myös vaikeiden aikojen yli. Esimerkkinä tällaisesta yrityksestä Lahtinen mainitsee Vieremällä toimivan Ponssen. Pörssiyhtiö on pitänyt savolaisista juuristaan kiinni.

Tarkoituksena on myös paikantaa, mitä ovat keskeisimmät elinvoimaan vaikuttavat julkiset palvelut, ja miten julkisen sektorin säästöt esimerkiksi koulutuksesta ja terveydenhuollosta vaikuttavat maaseutuun elinvoiman näkökulmasta.

Toimivat peruspalvelut ja yleinen aktiviteetti ovat maaseudun elinvoiman kulmakiviä. Tämä liittyy kiinteästi myös huoltovarmuuteen ja turvallisuuspolitiikkaan eli aihe on mitä ajankohtaisin Suomen nykyisessä turvallisuusympäristössä, jossa tehdään muun muassa Nato-joukkojen sijoittamiseen liittyviä päätöksiä. Myös suurten sotaharjoitusten lisääntyminen tarjoaa ankkuri-instituutioille ja paikallisyhteisöille monenlaisia mahdollisuuksia, sillä sotilaat asioivat esimerkiksi paikallisissa kaupoissa ja ravintoloissa. Tieinfrastruktuurin on myös oltava kunnossa joukkojen liikuttamista ja huoltamista varten.

Elinvoimainen ja aktiivinen maaseutu on turvallisuustekijä, jonka merkitys Suomelle on kiistaton. Alueellisena esimerkkinä Lahtinen mainitsee Itä-Suomen tilanteen.

–  Väki ja aktiviteetti vähenee idässä, vaikka alueen strateginen merkitys kasvaa niin turvallisuuspoliittisessa, huoltovarmuudellisessa kuin energiantuotannollisessa mielessä. Asutettu ja elinvoimainen Itä-Suomi vahvistaa koko maan taloutta ja turvallisuutta, joten alueen keskeisimpien ankkuri-instituutioiden tunnistamiseen ja vahvistamiseen on syytä kiinnittää erityistä huomiota, Lahtinen sanoo.

Lisäksi seutukaupungit ovat kriittinen osa maakuntien ja koko maan elinvoimaa. Etenkin teollisuuskaupunkien kohdalla niin hyvät kuin huonot ajat heijastuvat laajalle alueelle. Investoinnit tuovat työpaikkoja niin suoraan kuin epäsuorasti, kun taas irtisanomisaallot ja tuotannon vähentäminen tai lakkauttaminen aiheuttaa käänteisen reaktion. Siksi on välttämätöntä pohtia myös sitä, miten vakautta ja resilienssiä voidaan parantaa myös seutukaupungeissa.

Monipuolinen elinkeinorakenne, laadukkaat ja saavutettavat peruspalvelut sekä tiivis yhteistyö maaseudun, seutukaupunkien ja maakuntien keskuskaupunkien välillä auttaa alueita sopeutumaan niin hitaaseen rakennemuutokseen kuin esimerkiksi koronaviruspandemian ja Suomen lähialueilla käytävän sodan kaltaisiin äkillisiin ja pitkävaikutteisiin shokkeihin.