Hyödynnä koronavuoden opit etätyöstä

Koronavirustilanteen vuoksi etätöihin loikkasi yli miljoona suomalaista. Kyseessä oli historiallinen etätyö- ja digiloikka, jossa työntekijöiden arki ja työolot muuttuivat radikaalisti. Koronan takia etätöitä on tehty nyt vuosi ja on aika tarkastella etätyön hyötyjä ja haasteita.

Kansallisen Fast Expert Teams -verkoston seurantatutkimuksen mukaan julkisen sektorin työntekijät onnistuivat hyvin etätyöhön siirtymisessä. He olivat tyytyväisiä etätöihin ja mahdollisuuksiin yhdistää työ ja muu elämä. Suuri osa vastaajista arvioi tuottavuutensa parantuneen ja koki suoriutuvansa työstään paremmin kotona kuin toimistolla.  

Vuorovaikutus tapahtui teknologian välityksellä, kuten sähköpostilla ja onlinekokoustyökaluilla. Moni ei tavannut ketään kasvokkain. Valtaosa vastaajista koki olevansa erillään työtovereista ja koki eristyneisyyttä. Tämä voi vaikuttaa kielteisesti hyvinvointiin pitkällä aikavälillä.

Akavan selvityksen mukaan kolmannes korkeakoulutetuista akavalaisista työskenteli pelkästään tai lähes pelkästään etänä koronasyksynä 2020. Yleisin työnteon tapa oli etä- ja läsnätyön yhdistäminen siten, että etätyötä tehtiin joitakin päiviä viikossa.

Myönteinen havainto oli se, että teollisuudessa, yksityisillä palvelualoilla ja julkisessa hallinnossa etätyö vähensi työn kognitiivista kuormitusta eli esimerkiksi kiirettä, usean eri asian yhtäaikaista tekemistä ja häiritseviä keskeytyksiä. Työn kognitiivinen kuormitus kuitenkin kasvoi opetusalalla sekä sosiaali- ja terveyspalvelualalla. Kielteinen havainto oli se, että lisääntynyt etätyö oli yhteydessä vähäiseen vuorovaikutukseen.

Ensin työhyvinvointi lisääntyi – ja kääntyi sitten laskuun

Työterveyslaitoksen Miten Suomi voi? -seurantatutkimuksen mukaan koronakeväänä 2020 etätyötä tekevien hyvinvointi parani.  Yli puolet koki itsenäisen työhön liittyvien päätösten tekemisen lisääntyneen ja lähes yhtä moni koki oppineensa kevään aikana uusia, entistä parempia työtapoja. Etätyö oli yhteydessä kasvaneeseen työn imuun eli myönteiseen tunne- ja motivaatiotilaan työssä.

Työhyvinvoinnin riskitekijä oli vähäisempi tuki työyhteisöltä. Kolmannes etätöihin siirtyneistä koki työtovereilta ja neljännes esimieheltä saadun tuen vähentyneen. Vähäisempi työyhteisöltä saatu tuki näkyi myös vähäisempänä yhteisöllisyyden kokemuksena. Etätyössä pidettiin vähemmän taukoja kuin läsnätyössä, mikä voi heikentää hyvinvointia.

Työhyvinvoinnissa tapahtui käänne huonompaan suuntaan syksyllä 2020. Työn imu laski koronaa edeltävälle tasolle. Myös työuupumus ja työssä tylsistyminen kasvoivat. Erityisesti nuorten ja yksin asuvien työhyvinvointi heikentyi verrattuna koronaa edeltävään aikaan. Nuoret raportoivat vähäisemmästä työn imusta ja korkeammasta työuupumuksesta kuin muut ikäryhmät. Yksin asuvilla etätyöntekijöillä hyvinvointi oli heikommalla tasolla kuin perheellisillä. Onkin tarpeen huolehtia erityisesti heistä, joiden kontaktit ovat olennaisesti vähentyneet koronavuoden aikana.

Etätyö laajenee monipaikkaiseen työskentelyyn

Koronavuoden kokemukset etätyöstä osoittavat, että etätyötä voitaisiin tehdä jatkossa enemmän kuin ennen koronaa.  Arvioni mukaan etätyö ja virtuaaliset kokoukset tulevat jatkumaan, vaikka eivät aivan yhtä laajasti kuin koronaepidemian aikana. Jatkossa isolle osalle tietotyöntekijöistä on mahdollista tehdä etätyötä 1-2 päivää viikossa ja osalle joustavasti 3-5 päivää viikossa. Mahdollisuudet vaihtelevat organisaatioiden, ammattien ja työtehtävien mukaan.

Etätyön tekemisen ei tarvitse olla joko tai -vaihtoehto. Työpaikalla kannattaa miettiä, mikä on tarkoituksenmukaisin tapa tehdä etätyötä ja työpaikalla tehtävää työtä. Esimerkiksi etä- ja läsnätyötä voidaan vuorotella ryhmissä, jolloin työpaikalla on kerrallaan pienempi määrä henkilöitä ja turvaetäisyyksiä on helpompi ylläpitää. Toinen tapa on, että osa työntekijöistä jatkaa etätöissä ja osa palaa työpaikoille. Työpaikan kannattaakin kokeilla eri vaihtoehtoja ja kehittää toimintatapoja tarpeen mukaan.

Koronaepidemian jälkeen kotona tehtävä etätyö voi laajeta monipaikkaiseksi työskentelyksi, jossa työtä voidaan tehdä joustavasti siellä, missä se on tarkoituksenmukaisinta, kuten asiakkaan tai yhteistyökumppanin tiloissa, toimistohotelleissa, matkoilla tai mökeillä.

Etätyöllä ja monipaikkaisella työllä voidaan ennakoida olevan laajempia yhteiskunnallisia vaikutuksia, kuten työmatkaliikenteen ja ilmastopäästöjen väheneminen, toimistotilojen uudistaminen, yhteiskäyttöiset tilaratkaisut, muuttoliike maan sisällä ja paluumuutto ulkomailta Suomeen.

Kokemuksista voidaan oppia

Etätyö on mahdollistanut työskentelyn poikkeusolosuhteissa. Koronaepidemian päättymisestä ei ole tietoa, joten työpaikoilla kannattaa varautua muuttuviin tilanteisiin ja etätyön hyödyntämiseen myös jatkossa. Etätyön kehittämistarpeet on syytä tunnistaa ja hyvät käytännöt säilyttää. Koronavuoden kokemuksista voidaan oppia tulevaisuutta varten. Niistä voi versoa hyvinvointia ja työn tuottavuuden kasvua. 

Olemme Työterveyslaitoksessa koonneet ohjeita ja keinoja etätyön tueksi. Ne on suunnattu työnantajalle, esihenkilöille ja työntekijöille. Onnistuneessa etätyössä tarvitaan ihmisten johtamista ja aktiivista yhteydenpitoa, työn tarkoituksen kirkastamista ja työn mielekkyyttä ylläpitävää myönteistä palautetta.

Olemme aloittaneet tutkimushankkeen ”Työn uudet muodot ja työkyvystä huolehtiminen – terveyskäyttäytyminen etätyössä” Työsuojelurahaston tuella. Tutkimme etätyön ja monipaikkaisen työn haasteita ja mahdollisuuksia työkyvyn ja terveyskäyttäytymisen ylläpitämisessä ja edistämisessä. Kehitämme malleja ja hyviä käytäntöjä yhdessä organisaatioiden kanssa.

Virpi Ruohomäki

Kirjoittaja on vanhempi tutkija Työterveyslaitoksessa