Julkista palvelua ihmisten tarpeisiin kokonaisvaltaisten uudistusten kautta

Julkishallinto ennen, nyt ja tulevaisuudessa -blogisarja on kuuden julkaisun kokonaisuus julkishallinnon kehitystarpeista muuttuvassa yhteiskunnassa. Blogisarjan kirjoittajat Raimo Ikonen, Timo Kietäväinen, Markku Lehto ja Rauno Lämsä ovat kukin tehneet vuosikymmenien uran julkishallinnon parissa ja jättävät nyt omat terveisensä viestikapulaan seuraaville tekijöille. Blogisarja avaa näkökulmia Kunnallisalan kehittämissäätiö KAKSin julkaisuun: ”Rakenteet kuntoon – ehdotuksia julkisen hallinnon remonttiin”.

Julkisen hallinnon alijäämän kattamiseksi tarvitaan menojen leikkauksia mutta myös verojen korotuksia. Aivan erityisesti tarvitaan niin rakenteellisia kuin myös toimintatapojen uudistuksia. Aikaisemmin yksittäisen viraston menoja on leikattu arvioimatta leikkausten vaikutuksia koko julkisen hallinnon toimivuuteen tai kustannuksiin puhumattakaan ihmisten kustannusten ja ajankäytön lisääntymisestä. Tähän ei ole enää varaa; julkista hallintoa on uudistettava ihmislähtöisesti ja kokonaisvaltaisemmin, kokonaistaloudellisuutta korostaen.  

Esitän seuraavassa uudistuksia, jotka vaativat toteutuakseen aikaa sekä vahvan poliittisen tahtotilan. Esitykset loisivat aivan uuden tavan palvella julkisen hallinnon asiakkaita ja parantaisivat kansalaisten vaikutus- ja valinnanmahdollisuuksia. Varovasti arvioiden esitykset tuottavat toteutuessaan reilusti yli miljardin euron julkisten menojen säästöt vuodessa. Silti palvelut eivät heikkene, päinvastoin ne paranevat useissa tapauksissa. Uudistuksia helpottaa, että kolmannes julkisen sektorin henkilöstöstä eläköityy seuraavan kymmenen vuoden aikana.

Kaikki hallintopalvelut samasta paikasta

Julkisen hallinnon asiakaspalvelut tulee erottaa niiden taustalla olevasta hallinnosta. Tämä toteutuu rakentamalla mahdollisimman laaja-alainen julkisen hallinnon yhteinen asiakaspalvelu toisaalta ihmisen elinkaaren mukaan organisoituja sähköisiä palveluja kehittämällä, toisaalta yhteispalvelutoimistoihin tukeutuen.

Jokaiseen kuntaan tarvitaan vähintään yksi yhteispalvelutoimisto. Näissä toimistoissa virkavastuulla toimivat asiantuntijat auttaisivat ihmisiä hoitamaan asioitaan heitä avustaen tai valtuutettuna heidän puolestaan. Erityisasiantuntemusta tarvittaessa voidaan palvelu hoitaa joko videoneuvotteluna tai erityisasiantuntijan vieraillessa yhteispalvelutoimistossa. Järjestelmä edellyttää koko maan kattavaa sähköistä ajanvarauspalvelua, jonka kautta etätapaamiset voidaan sopia. Näin säästetään julkisia menoja, parannetaan asiakaspalveluverkoston kattavuutta ja asiakaspalveluja koko maassa.

Asiakas ykköseksi julkisissa palveluissa

Olennainen palvelutason parannus on laajentaa veroehdotuksen kaltaisten palvelutarjousten käyttöä julkisissa palveluissa ja etuisuuksien myöntämisessä. Esimerkiksi sosiaalietuuksia koskevan etuusehdotuksen avulla myös kaikkein heikoimmassa asemassa olevat saisivat heille kuuluvat etuudet. Nykyisin iso osa etuuksiin oikeutetuista ei osaa hakea heille kuuluvia etuuksia, mikä entisestään heikentää heidän elämäntilannettaan.

Suomalaisille tulee mahdollistaa julkisten palvelujen yhteisasiakkuus niin, että jokainen voi antamallaan luvalla mahdollistaa eri viranomaisten hallussa olevien tietojen yhdistämisen. Yhteisasiakkuus mahdollistaisi yksittäisen ihmisen tai perheen ongelmien kokonaisvaikutteisemman ratkaisemisen viranomaisten yhteistyöllä. Nykyisin eri viranomaisten hallussa olevia yksittäistä henkilöä koskevia tietoja ei voida yhdistää, mikä vaikeuttaa erityisesti useita palveluja tarvitsevien ongelmien ratkaisua. Esimerkiksi moni pitkäaikaistyötön tarvitsee useita sosiaali- ja terveyspalveluja sekä työnvälitys- ja valmennuspalveluja parantaakseen työmarkkinakelpoisuuttaan.

Julkisten palveluiden jatkuvaksi kehittämiseksi otetaan kattavasti käyttöön asiakaspalautejärjestelmät. Niistä saadut keskeiset tulokset myös julkaistaan palvelutuottajien vertailun mahdollistamiseksi. Tämä helpottaa ihmisten valintoja ja edistää hyvien käytäntöjen leviämistä.

Julkisten palveluiden vaikuttavuustavoitteet uudistetaan ja kytketään käytössä oleviin voimavaroihin sekä kehitetään toimivat vaikuttavuusmittarit, joihin sisältyy myös asiakaspalautejärjestelmistä saatava tieto. Eri toiminnoille asetettuihin tavoitteisiin tulee sisällyttää julkisen hallinnon kustannusten lisäksi myös uudistusten vaikutukset palvelujen käyttäjille. Tämä edistää toimintojen järjestämistä kokonaistaloudellisesti edullisimmalla tavalla.

Lisää liikkumatilaa kunnille ja hyvinvointialueille

Valtiovallan tulee vähentää yksityiskohtaista palvelujen tuotantotapojen ohjausta ja lisätä hyvinvointialueiden ja kuntien keskinäisen yhteistyötä ja päätösvaltaa. Näin palvelut kyetään järjestämään ihmisten elinalueiden ja niiden erityisolosuhteiden kannalta tarkoituksenmukaisimmalla tavalla.

Hyvinvointialueiden ja kuntien yhteistyötä tiivistetään ja mahdollistetaan tehtävien siirrot niiden välillä. Samalla tulee kuntien ja hyvinvointialueiden rahoitusta uudistaa siten, että rahoitus kannustaa niitä tiiviimpään keskinäiseen yhteistyöhön. Hyvinvointialueille annetaan rajoitettu verotusoikeus lisäämään toiminnan kustannustehokkuutta. Samalla hyvinvointialueille luodaan samankaltainen verotulojen tasausjärjestelmä kuin on kunnilla. Kuntien uudistunut rooli otetaan huomioon uudistamalla kuntalaki sekä kuntien valtionosuusjärjestelmä.

On käynnistettävä kansallinen ohjelma pahenevan työvoimapulan poistamiseksi ja riittävän työvoimatarjonnan turvaamiseksi. Tämä vahvistaa kansantaloutta, tasapainottaa julkista taloutta ja lisää kiinnostusta investoida Suomeen. Työperäisen maahanmuuton lisääminen ei riitä ratkaisemaan pahenevaa työvoimapulaa.

Säästöjä saadaan ja palveluita parannetaan myös yhdistämällä kaikki työeläkelaitokset. Ne ovat osa lakisääteistä sosiaaliturvaa.  Alalla ei ole todellista kilpailua ja nykyinen muutaman toimijan malli aiheuttaa turhia kustannuksia ja on vakuutettujen kannalta epäselvä. Mallissa eläkevarojen sijoittaminen tulee hajauttaa muutamaan erilliseen salkkuun, joilla on omat hoitajansa sekä strategiansa. Näillä toimenpiteillä lisätään tehokkuutta, parannetaan asiakaspalvelua, sijoitusriskien hallintaa ja sijoitusvarojen tuottoa sekä lisätään avoimuutta.

Julkisia hankintoja pitää hyödyntää paremmin. Erityisesti tietojärjestelmien kehittämis- ja hankintaosaamista tulee parantaa. Näin saadaan paremmin tarkoitustaan vastaavia hankintoja sekä merkittäviä aika- ja kustannussäästöjä.

Tietoyhteiskunta luo mahdollisuuksia tarjota kansalaisille muitakin vaikutusmahdollisuuksia kuin äänestäminen. Näihin mahdollisuuksiin tulee tarttua.