Monipaikkaisuus elävöittää paikallisyhteisöjä

HybridiSuomi -kansalaiskysely osoittaa selkeästi sen, että monella suomalaisella on vahva kaksoisidentiteetti, jopa moninaisempi. Useat meistä kokevat olevansa maaseutulaisia ja kaupunkilaisia yhtä aikaa. Mahdollisuus monipaikkaiseen elämiseen tuo vaihtelua arjen rutiineihin sekä lisää merkittävää vuorovaikutusta maaseudun ja kaupunkien välille, kirjoittaa kunnallispolitiikan dosentti Kaija Majoinen.

Kyselyn tulokset tuovat myös selkeästi esiin sen kehittämispotentiaalin, mitä etätyön ja monipaikkaisuuden lisääntyminen antaa maaseutumaisille alueille. Jotta tämä potentiaali pystytään täysimääräisesti hyödyntämään, edellyttää se valtion vahvoja toimenpiteitä erityisesti liikenne- ja tietoliikenneyhteyksien turvaamiseksi koko maassa.

Koronan myötä etätyö on lisääntynyt monine hyvine vaikutuksineen. Työmatkaan käytettävä aika vähenee, työskentelyä voi rytmittää joustavammin, työ- ja kotiasioita voi yhdistää aiempaa paremmin sekä työolosuhteet ovat myös rauhallisemmat. Tämä kokonaisuudessaan lisää positiivista virettä työntekoon ja vahvistaa työhyvinvointia.

Viime eduskuntakaudella selvitettiin osana parlamentaarista Tulevaisuuden kunta -työtä niin sanotun kaksoiskuntalaisuuden mahdollisuuksia. Tällöin päädyttiin puhumaan monipaikkaisuudesta, joka tulee ottaa huomioon niin palveluja kuin lainsäädäntöä kehitettäessä. Samalla kuitenkin tuli esiin perustuslain asettamat rajoitteet verotuksellisten sekä äänioikeuteen ja vaalikelpoisuuteen liittyvien oikeuksien ja velvollisuuksien osalta. Tältä osin selvitystyötä on syytä jatkaa ratkaisujen löytämiseksi.

Kuntavaalien lähestyessä ja uuden valtuustokauden käynnistyessä olisi nyt tarpeen käynnistää kunnissa keskustelu monipaikkaisuuden mukanaan tuomista mahdollisuuksista. Miten monipaikkaiset asukkaat tuovat tuloja paikallisille yrityksille ja kunnan taloudelle sekä mitä monipaikkaisuus merkitsee kiinteistöjen arvolle? Miten kehittämispotentiaalia voitaisiin nykyistä paremmin hyödyntää?

On tärkeää myös tunnistaa se sosiaalinen pääoma, joka lisääntyy kakkosasukkaiden elävöittäessä paikallisyhteisöä. Tämän vuoksi on tärkeää kehittää myös kakkosasukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia. Tähän jo nykyinen kuntalaki antaa hyvät mahdollisuudet: kunnat voivat perustaa mökkiläistoimikuntia, lisätä kakkosasukkaat mukaan ottavaa vuorovaikutusta ja viestintää sekä ottaa kakkosasukkaat mukaan suunnittelemaan palveluita. Kunnan kehittämistyössä ja edunvalvonnassa kakkosasukkaiden verkostot ovat kullanarvoisia.

Virallisissa tilastoissa suomalaiset kiinnitetään yhteen vakinaiseen paikkakuntaan riippumatta siitä, kuinka paljon aikaa hän viettää tällä paikkakunnalla. Jotta monipaikkaisuus voidaan ottaa paremmin huomioon niin palvelujen suunnittelussa kuin niiden rahoituksessa sekä infrastruktuurin kehittämisessä, on tilastoinnin kehittäminen ensiarvoisen tärkeää. Toinen nopea kehityssuunta voisi olla e-kuntalaisuuden kehittäminen. Sen avulla voitaisiin ottaa huomioon kaikki kunnan alueella oleskelevat – vakituiset ja kakkosasukkaat – ja kehittää palveluiden hybridirahoitusmalleja.

Kirjoittaja on kunnallispolitiikan dosentti ja hallintotieteiden tohtori