Riittävätkö mobiiliyhteydet monipaikkaisen maaseudun tarpeisiin?

Olli Voutilainen, Olli Lehtonen, Toivo Muilu, Venla Heiskanen

Tietoliikenneyhteydet, vapaa-ajan asukkaat ja monipaikkaisuus

Digitalisaatio ja sen yhtenä keskeisenä elementtinä tietoliikenneyhteydet vaikuttavat vahvasti siihen, miten alueet asemoituvat alati kehittyvässä tietoyhteiskunnassa. Infrastruktuuri ja lähes kaikki elinkeinot ovat nykyisin riippuvaisia sähköisestä tiedonsiirrosta. Riittävät ja vakaat tietoliikenneyhteydet ovat myös maaseudun jokapäiväisen elämän, yhteiskunnallisten palveluiden ja taloudellisen toiminnan edellytys. Lisääntyvät sähköiset palvelut ja esimerkiksi maatilojen jatkuvasti laajeneva teknologia edellyttävät suurten tietomäärien siirtelyä verkossa. Lypsyrobottien ylläpito ja huolto sekä tuotantoeläinten etävalvonta toimivat käytännössä vain kiinteän nettiyhteyden kautta. 

Digitalisaatio toimii myös paikkaperustaisen ja paikkariippumattoman kehittämisen työkaluna esimerkiksi tilanteessa, jossa perinteinen fyysinen palveluverkko harvenee ja osin korvautuu sähköisillä palveluilla. Viime vuosien voimakas siirtymä etä- ja paikkariippumattomaan työhön korostaa niin ikään hyvien tietoliikenneyhteyksien merkitystä. 

Maaseudulla monipaikkaiset asukkaat – jotka koostuvat pitkälti vapaa-ajan kausiasukkaista – ovat merkittävä ryhmä väestörakenteessa. Paikkatietopohjaisen Kaupunki-maaseutuluokituksen (2022) perusteella vapaa-ajan asukkaiden suhteellinen osuus väestörakenteessa on selkeästi suurin harvaan asutun maaseudun kunnissa. Kaupunkikunnissa heidän osuutensa on huomattavan alhainen verrattuna kaikkiin maaseutukuntiin, myös ydinmaaseudun ja kaupungin läheisen maaseudun kuntiin. Suurin osa vapaa-ajan asunnoista sijaitseekin maaseudulla. 

Vapaa-ajan asuntojen käyttöaste vaihtelee voimakkaasti riippuen muun muassa siitä, soveltuuko asunto ympärivuotiseen käyttöön. Esimerkiksi Mökkibarometrien mukaan vapaa-ajan asuntojen käyttöaste on selkeästi korkein kesä-elokuussa ja tämän jälkeen touko- ja syyskuussa. Näinä aikoina myös mökkiseudun palveluiden ja tietoliikenneyhteyksien kuormitus on suurinta. Vuoden 2021 Mökkibarometri (Voutilainen ym. 2021) osoitti, että koronapandemian aiheuttama voimakas etätyöaalto saavutti myös vapaa-ajan asunnot. 

Tietoliikenneyhteydet perustuvat joko kiinteisiin yhteyksiin tai mobiiliverkkoihin. Kiinteitä yhteyksiä on rakennettu eniten kaupunkeihin ja taajamiin, kun taas etenkin harvaan asutulla maaseudulla monien asukkaiden ja mökkiläisten tietoyhteydet perustuvat pääosin matkapuhelinverkkoihin. Kysymme tässä artikkelissa, turvaavatko mobiiliyhteydet riittävän laadukkaat tietoliikenneyhteydet kaikilla alueilla ja kaikkina vuodenaikoina. Kysymyksen taustalla on mobiiliverkkojen kausittain kasvanut kuormitus lisääntyneen vapaa-ajan asumisen ja monipaikkaisuuden myötä.

Mobiiliverkon latausnopeudet monipaikkaisuuden näkökulmasta

Kuntaluokitukset ja latausnopeuksien mittaaminen

Hyödynnämme tässä artikkelissa toisessa tutkimuksessa luotua vapaa-ajan monipaikkaisuuden kuntaryhmitystä (Huovari ym. 2023). Kyseisessä ryhmityksessä kunnat luokitellaan vapaa-ajan asukkaisiin liittyvän monipaikkaisuuden suhteellisen merkityksen perusteella voimakkaasti monipaikkaisiin (10 kuntaa 308 kunnasta), monipaikkaisiin (49/308), heikosti monipaikkaisiin (97/308) ja ei-monipaikkaisiin kuntiin (152/308). Samaa ryhmitystä olemme hyödyntäneet aikaisemmassa HybridiSuomen artikkelissamme (Lehtonen ym. 2023). Tiivistetysti ryhmitys tunnistaa vapaa-ajan monipaikkaisuuden voimakkuutta kunnissa hyödyntämällä Telian mobiiliaineistoa, jossa monipaikkaisuuden ehtona pidettiin viipymistä kunnassa vähintään yhden yön yli. Voimakkaasti monipaikkaisissa kunnissa väestömäärän vaihtelu on vuoden aikana suurinta ja monipaikkaista väestöä on keskimäärin yli 90 prosenttia enemmän kuin kuntiin tilastoitua pysyvää asutusta. Monipaikkaisissa kunnissa väkiluvun vaihtelu on voimakkaasti monipaikkaisia kuntia heikompaa – samoin heikosti monipaikkaisten kuntien suhteessa monipaikkaisiin kuntiin. Vähiten monipaikkaiset vapaa-ajan kunnat nimettiin luokituksessa ei-monipaikkaisiksi kunniksi.

Edellä viitatun Kaupunki-maaseutuluokituksen (2022) kaupunkikunnista lähes kaikki kuuluvat vapaa-ajan monipaikkaisuuden ei-monipaikkaisten ryhmään, kun taas harvaan asutun maaseudun kunnat erottuvat muita enemmän monipaikkaisuuskuntina (Lehtonen ym. 2023).

Mobiiliyhteyksien tarkastelun osalta keskeinen heikkous 4G- ja 5G- matkaviestinverkon saatavuuteen liittyvässä tiedossa on se, ettei laskennassa oteta huomioon verkon kuormittumista ja niiden tosiasiallista suorituskykyä. Tässä artikkelissa arvioimme matkaviestinverkon laatua pelkän verkon saatavuuden sijasta latausnopeudella, jonka tarkastelu perustuu verkkoyhteyden suorituskykyanalyysejä tarjoavan Ooklan nopeustestiaineistoon (Ookla open data 2022).  Latausnopeusaineiston luotettavuuteen liittyy epävarmuuksia, koska sen edustavuutta ei voida arvioida aineiston perustuessa tietoliikenneyhteyksien käyttäjien tekemiin nopeustesteihin. Siksi aineisto voidaankin tulkita näytteenä, josta lasketut tiedot ovat suuntaa antavia arvioita tietoliikenneyhteyksien nopeuksista.  

Mobiiliverkon latausnopeudet monipaikkaisuuden näkökulmasta

Mobiiliyhteyksien latausnopeudet ovat viime vuosina kehittyneet eri tavoin vapaa-ajan monipaikkaisuuden kuntaryhmissä. Nämä muutokset mobiiliyhteyksien latausnopeuksien kehityksessä näkyvät hyvin kuvan 1 ylemmästä viivadiagrammista. Vuoden 2019 ensimmäisestä kvartaalista (tammi-maaliskuu) vuoden 2021 viimeiseen kvartaaliin (loka-joulukuu 2021) ei-monipaikkaisten kuntien eli pääosin kaupunkikuntien latausnopeudet ovat suurentuneet huomattavasti nopeammin kuin muiden kuntaryhmien. Latausnopeudet ovat siis parantuneet eniten siellä, missä ne jo entuudestaan olivat parhaita. Heikosti monipaikkaisten kuntien osalta kehitys on ollut toiseksi myönteisintä, voimakkaasti monipaikkaisten kuntien latausnopeuksien kehitys taas heikointa.  

Latausnopeuksissa etenkin voimakkaasti monipaikkaisten kuntien ryhmässä on suurta vaihtelua eri vuodenaikoina. Tämä näkyy selvästi alla olevan kuvaajan alemmasta viivadiagrammista, jossa vuoden ensimmäisen ja toisen kvartaalin välillä on mobiiliyhteyksien latausnopeuksissa suuri lasku joka vuosi. Myös monipaikkaisten kuntien ryhmässä on samansuuntaista, joskin hieman lievempää latausnopeuden vaihtelua vuosikvartaaleittain. Heikosti monipaikkaisten kuntien ryhmässä vaihtelu on vielä vähäisempää. Ei-monipaikkaisten kuntaryhmässä eli kaupungeissa ei ole havaittavissa vastaavaa kausivaihtelua latausnopeuksissa.

Suuri vaihtelu latausnopeuksissa voimakkaasti monipaikkaisissa ja monipaikkaisissa kunnissa viittaa niiden muita kuntaryhmiä suurempaan haavoittuvuuteen tietoliikenneyhteyksien saatavuudessa. Samalla tämä tarkoittaa myös heikompia kehitysedellytyksiä digiyhteiskunnassa. 

Tulosten perusteella latausnopeudet ovat parantuneet eniten ei-monipaikkaisissa kunnissa eli käytännössä kaupungeissa. Heikointa kehitys on ollut voimakkaasti monipaikkaisten ja monipaikkaisten kuntien ryhmissä, jotka koostuvat suurimmaksi osaksi harvaan asutun maaseudun kunnista. Sekä voimakkaasti monipaikkaisten että monipaikkaisten kuntien ryhmissä mobiiliverkon latausnopeuksien voimakas vaihtelu eri vuodenaikoina viittaa jo aiempien analyysiemme tuloksiin (Lehtonen & Voutilainen 2021). Niiden perusteella latausnopeuksien voimakas kausivaihtelu koskee nimenomaan harvaan asutun maaseudun kuntia, joissa vapaa-ajan asutuksen ja tästä johdetun monipaikkaisuuden suhteellinen merkitys on kuntatyypeistä selvästi suurin. 

Päätelmät 

Viime vuosien kehitys mobiiliverkon latausnopeuksissa on ollut selvästi vahvinta ei-monipaikkaisten kuntaryhmässä, johon kuuluu valtaosa kaupunkikunniksi luokitelluista kunnista. Siellä latausnopeudet ovat olleet jo entuudestaan parhaimmat. Heikointa kehitys on ollut voimakkaasti monipaikkaisten ja monipaikkaisten kuntaryhmissä, jotka koostuvat suurimmaksi osaksi harvaan asutun maaseudun kunnista. Kehityksestä voidaan tehdä kaksi päätelmää. Ensinnäkin, havainnot viittaavat tietoliikenneinvestointien keskittyneen kaupunkeihin. Toiseksi, havainnot osoittavat, että monipaikkaisuutta ja väestön liikkuvuutta on tunnistettu ja huomioitu heikosti nopean mobiiliverkon rakentamisessa.  

Vapaa-ajan asumiseen pohjautuvalla monipaikkaisuudella on mökkikunnissa mobiiliverkon latausnopeuksia selvästi kausittain heikentävä vaikutus, kun mobiiliverkkojen kuormitus kasvaa. Kausittain heikentyvät mobiiliverkon latausnopeudet koskevat luonnollisesti sekä alueen vapaa-ajan asukkaita että alueella vakituisesti asuvia. Vaikutukset ovat molempiin ryhmiin pääosin samanlaisia, kun ne heikentävät esimerkiksi digitaalisten palvelujen ja etätyöskentelyn tai -opiskelun mahdollisuuksia.  

Monipaikkaisille kunnille merkittävä menetys huonoista mobiiliyhteyksistä on se, että ne vähentävät näille kunnille tärkeiden monipaikkaisuuden mahdollisuuksien hyödyntämistä. Tämä vaikeuttaa muun muassa monipaikkaisten asukkaiden juurruttamista pysyviksi asukkaiksi. Lisäksi sillä on merkittäviä vaikutuksia digitaalisten palvelujen hyödyntämiseen ja monipaikkaisten ihmisten osallisuuden vahvistamiseen kehittämällä e-kuntalaisuutta. 

Jo aiemmissa analyyseissämme (Lehtonen & Voutilainen 2021) olemme havainneet, että eri tietoliikenneyhteysmuotojen hyvä saatavuus näyttää keskittyvän samoihin kuntiin. Kiinteän nopean laajakaistan puuttuessa kunnasta puuttuvat usein myös nopeat mobiiliyhteydet. Tämä lisää tietoliikenneyhteyksiin liittyvää kuntien välistä eriarvoistumista ja syventää osaltaan digitaalista kuilua. Erityisen haitallisena kehitystä voidaan pitää monipaikkaisille kunnille, jotka todennäköisesti voisivat eniten hyötyä koronapandemian aikana otetusta pakotetusta digiloikasta.  

Monet maaseutukunnat ovat jääneet jälkeen kaupunkikunnista viime vuosien tietoliikenneyhteyksien kehityksessä. Havainnot tietoliikenneyhteyksien kehityksestä viime vuosina johtavat päätelmään, että kunnan alueella oleskelevan väestön, johon kuuluvat sekä vakituiset että monipaikkaiset asukkaat, kausittainen vaihtelu tulisi huomioida nykyistä paremmin tietoliikenneyhteyksien kokonaisvaltaisessa suunnittelussa. Monipaikkaisten kuntien haavoittuvuus tietoliikenneyhteyksissä tulisi tunnistaa myös tietoliikennepolitiikan toimenpiteissä. Monipaikkaisuuden huomioimisessa ja sen mahdollisuuksien edistämisessä sekä alueellisen oikeudenmukaisuuden vahvistamisessa tietoliikenneyhteyksien parantaminen on konkreettinen toimi, jota ei saa jättää huomiotta.  

Kirjallisuus 

Huovari, J., Kujala, P., Lehtonen, O., Saukkonen, P., Vaahtoniemi, S. & Vartiainen, N. 2023. Monipaikkaisuuden kuntatalousvaikutukset Suomessa. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta. Keskustelupaperi. 27.1.2021. Saatavissa: https://valtioneuvosto.fi/-/10616/katsaus-monipaikkaisuus-ei-nayta-rasittavan-kuntataloutta-suomessa 

Kaupunki-maaseutu-luokitus 2022. Suomen ympäristökeskus. Päivitetty 11.5.2022. Saatavissa: https://www.ymparisto.fi/kaupunkimaaseutuluokitus 

Lehtonen, O. & Voutilainen, O. 2021. Kaupunkien ja maaseudun välinen digitaalinen kuilu on syventynyt korona-aikana. Maaseutupolitiikan blogi. Saatavissa: https://www.maaseutupolitiikka.fi/blog/kaupunkien-ja-maaseudun-valinen-digitaalinen-kuilu-on-syventynyt-korona-aikana 

Lehtonen, O., Heiskanen, V., Voutilainen, O. & Muilu, T. 2023. Pysyvän asutuksen ja monipaikkaisuuden välinen dynamiikka on altis yhteiskunnan muutoksille. HybridiSuomi. Saatavissa: https://hybridisuomi.fi/artikkelit/pysyvan-asutuksen-ja-monipaikkaisuuden-valinen-dynamiikka-on-altis-yhteiskunnan-muutoksille/ 

Ookla open data. 2022. Ookla. Saatavissa: https://github.com/teamookla/ookla-open-data 

Voutilainen, O., Korhonen, K., Ovaska, U. & Vihinen, H. 2021. Mökkibarometri 2021. Luonnonvarakeskus, Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 47/2021. Saatavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-380-237-7 

Kirjoittajat 

Olli Voutilainen 
Erikoistutkija 
Luonnonvarakeskus (Luke) 
olli.voutilainen@luke.fi 

Olli Lehtonen 
Apulaisprofessori
Itä-Suomen yliopisto (UEF), Digital Geosciences -tutkimusryhmä 
olli.lehtonen@uef.fi 

Toivo Muilu 
Johtava tutkija
Luonnonvarakeskus (Luke) 
toivo.muilu@luke.fi 

Venla Heiskanen 
Tutkija
Itä-Suomen yliopisto (UEF), Digital Geosciences -tutkimusryhmä 
venla.heiskanen@uef.fi 

Tämä kirjoitus liittyy hankkeisiin Maaseudun palvelut ja infrastruktuuri monipaikkaisuuden näkökulmasta (MaPaInMo) sekä Maaseudun kestävyysmurroksen talous – tietotalouden suunnat, vaihtoehdot ja kehittymisen edellytykset (MAASTIETA). MaPaInMo-hanketta rahoittaa Keskitien säätiö. MAASTIETA-hanketta rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö Maaseutupolitiikan neuvoston asettaman hankeryhmän esityksestä, Makeran valtakunnallisiin maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeisiin suunnatuista varoista.