Monipaikkaisesti asutut kunnat tunnistavat vapaa-ajan asumisen kuntastrategioissaan

Kunnissa monipaikkaisuus nähdään mahdollisuutena kehittää kuntien elinvoimaisuutta. Kuntajohtajille suunnatussa kyselyssä näkemykset monipaikkaisuudesta olivat sitä myönteisempiä mitä enemmän kuntaan saapui sen ulkopuolelta monipaikkaisia asukkaita. Samoin monipaikkaisesti asuttujen kuntien kuntastrategioissa monipaikkaisuus nousi esille yhtenä kunnan elinvoiman kehittämismahdollisuutena.

Kunnat korostivat kuntastrategioissa paikallisista lähtökohdista ja erityispiirteistä kumpuavia kehittämismahdollisuuksia ja elinvoiman vahvistamiseen liittyviä teemoja. Vapaa-ajan monipaikkaisuus mainittiin strategioissa vain harvoin, eikä sitä sellaisenaan nostettu kovin yleisesti esiin kuntastrategioiden sisällöissä. Sen sijaan korostuivat käsitteet vapaa-ajan asuminen, luonto, matkailu ja elinvoima. Aiemmasta tutkimuksesta poiketen toteutetussa analyysissä olivat nyt mukana kaikki Manner-Suomen kuntastrategiat, joita analysoimme tekstinlouhinnalla ja tilastomenetelmillä.

Kuntien kehittämisen keskeinen työkalu on kuntastrategia, jonka tulisi kertoa kunnassa merkityksellisimmiksi arvioidut asiat ja keskeiset tavoitteet sen tulevaisuuden kehityksen näkökulmasta. Kuntastrategian laatiminen on suomalaisille kunnille lakisääteinen tehtävä. Toteutetussa tutkimuksessa aineistoksi koottiin kaikki Manner-Suomen kuntastrategiat, joiden sisältöä analysoitiin tekstinlouhinnan avulla. Lisäksi tilastollisten analyysien avulla tarkasteltiin Telian mobiilidata- ja kuntajohtajien kyselyaineistoa. Jälkimmäisessä selvitettiin monipaikkaisuuden mahdollisuuksia, vahvuuksia, heikkouksia ja uhkia.

Vapaa-ajan asukkaiden määrä kasvanut

Monipaikkaisuudella tarkoitetaan ihmisen ajankäyttöä useassa eri paikassa, joiden välillä voidaan liikkua jopa päivittäin, mikäli esimerkiksi koti, työ, opiskelupaikka tai harrastukset sijaitsevat toisistaan erillään. Monipaikkainen asuminen tarkoittaa useita käytössä olevia, eri paikoissa sijaitsevia asuntoja.

Tarkastelimme erityisesti monipaikkaista vapaa-ajan asumista, johon sisältyy myös matkailu. Vapaa-ajan asumiseen liittyvä monipaikkaisuus on viime vuosikymmeninä lisääntynyt Suomessa, ja sen suhteellinen merkitys on huomattava varsinkin monille maaseutumaisille kunnille. Samalla kun suuressa osassa maaseutukuntia vakituisen väestön määrä on vähentynyt, on vapaa-ajan asukkaiden lukumäärä huomattavasti kasvanut. Koronapandemia edisti työelämän niin sanottua pakotettua digiloikkaa ja lisäsi etätyön sekä paikkariippumattoman työn tekemistä ja suosiota vapaa-ajan asunnolta tai maaseutuasunnolta käsin. Kuntalaki mainitsee monipaikkaiset asukkaat pidempiaikaisena asukasryhmänä, joiden mielipidettä tulisi kuunnella ennen palveluja koskevaa päätöksentekoa.

Strategiat olivat erilaisia

Analyysissä havaittiin, että Manner-Suomen kunnissa laaditut strategiat poikkesivat huomattavasti toisistaan. Esimerkiksi kunnan väestömäärän lisääntyessä kuntastrategian pituus kasvoi.

Sana monipaikkaisuus ei ollut yleisesti käytössä, sillä suoraan sitä ei mainittu suurimmassa osassa kuntastrategioista. Yleisimmin mainitut sanat olivat kaupunki, kuntastrategia ja kasvu. Toisaalta suurimmassa osassa strategioita mainittiin kesäasukkaisiin ja vapaa-ajan asumiseen liittyviä käsitteitä. Maininnat yleistyivät, kun mukaan luettiin myös mainittujen monipaikkaisuuden, kesäasukkaiden ja vapaa-ajan kanssa usein mainitut sanat. Matkailu oli jo varsin yleinen monipaikkaisesti asuttujen kuntien strategioissa mainittu käsite, samoin luonto ja elinvoima.

Monipaikkaisuuden aikaansaama väestön lisääntyminen kunnissa korreloi monipaikkaisuuteen liittyvien kuntastrategiamainintojen kanssa. Monipaikkaisesti asutuissa kunnissa monipaikkaisuuskäsitteiden esiintyvyys kuntastrategiassa oli yli kaksi kertaa suurempi kuin ei-monipaikkaisesti asutuissa kunnissa. Monipaikkaisesti asuttujen kuntien johtajat korostivatkin monipaikkaisuuteen liittyviä mahdollisuuksia kuntien elinvoiman vahvistamisessa, samoin monipaikkaisuuden narratiivi kuntastrategioissa rakentui myönteisten näkemyksien varaan. Tämä vahvistaa myös näkemystä siitä, että kuntastrategioihin valitaan monipaikkaisuusteemoja, joiden koetaan tarjoavan mahdollisuuksia kuntien elinvoiman vahvistamiseen. Kuntien näkemykset monipaikkaisuudesta olivat sitä myönteisempiä, mitä enemmän monipaikkaisuutta ilmeni, mutta toisaalta myös monipaikkaisuuteen liittyvät heikkoudet tiedostettiin.

Tutkimuksemme tulokset osoittavat, että monipaikkaisesti asutut kunnat tunnistavat niihin muista kunnista suuntautuvan vapaa-ajan monipaikkaisen asumisen kuntastrategioissaan. Samoin monipaikkaisesti asutut kunnat tältä osin rakentavat kuntastrategioiden sisältöä paikkaperustaista kehittämistä tukien. Paikallinen tieto onkin tärkeä osa kuntastrategiaprosessia, jossa kunnan elinvoiman kehittäminen korostaa niin sijainnin, toimijoiden, ominaisuuksien kuin valmiuksienkin merkitystä. Näin erilaiset, omaleimaiset kehitysmahdollisuudet tulevat huomioon otetuiksi erilaisissa kunnissa.

Tekstinlouhintamenetelmä avaa uusia tutkimusmahdollisuuksia

Tutkimuksen tuottama keskeinen tutkimuksellinen lisäarvo liittyy käytettyihin menetelmiin sekä erilaisten aineistojen yhdistämisestä saatuihin kokemuksiin. Tekstinlouhintamenetelmällä voidaan analysoida tehokkaasti suuria tekstimassoja ja tuottaa siten numeerista tilastoaineistoa aivan uudenlaisista tutkimusaineistoista laajentaen mahdollisuuksia mallintaa tilastollisesti esimerkiksi kuntastrategioiden sisältöä, tässä monipaikkaisuuteen liittyen. Lisäksi tekstinlouhinnalla voidaan ilmiöiden tunnistamisen lisäksi hahmottaa kokonaisuuksia, vertailla erilaisten kuntien strategioita sekä tukea kunnan päätöksentekoa ja ohjata resursseja tehokkaammin osaksi kunnan kehittämistyötä. Tässä tutkimuksessa tekstinlouhinta mahdollisti arvioida, miten hyvin paikalliset lähtökohdat huomioidaan kuntastrategioissa.

Tämä kirjoitus pohjautuu Keskitien säätiön rahoittamassa hankkeessa ”Maaseudun palvelut ja infrastruktuuri monipaikkaisuuden näkökulmasta” julkaistuun avoimesti saatavissa olevaan artikkeliin:

Lehtonen, O., Voutilainen, O. & Kallioniemi, M. K. 2024. Manner-Suomen kuntastrategiat ja vapaa-ajan monipaikkaisuus – analyysi tekstilouhinnan, mobiilidatan ja kyselytulosten pohjalta. Focus Localis 52(4), 24–48. Saatavissa: https://journal.fi/focuslocalis/article/view/143735

Esitämme kiitokset rahoittajalle.

Kirjoittajat:

Olli Lehtonen
Apulaisprofessori
Itä-Suomen yliopisto

Olli Voutilainen
Erikoistutkija
Luonnonvarakeskus (Luke)

Marja K. Kallioniemi
Tutkija
Luonnonvarakeskus (Luke)