Artikkelit
Monipaikkaisella asumisella on myönteinen vaikutus asuntojen hintoihin, mutta kielteinen tietoliikenneinfrastruktuuriin ja kaupan palvelujen saavutettavuuteen
Venla Heiskanen, Olli Lehtonen, Olli Voutilainen
Monipaikkaisuudella tarkoitetaan ilmiötä, jossa ihmisten ajankäyttö ja toiminnot jäsentyvät usean eri paikan sekä näiden välillä tapahtuvan liikkumisen vuorovaikutuksessa. Laveampaan monipaikkaisuuden määritelmään voidaan sisältää päivittäinen liikkuminen ja oleskelupaikan vaihtaminen esimerkiksi kodin, työn ja harrastusten välillä. Rajatummin määritellyssä monipaikkaisuudessa voidaan puhua monipaikkaisesta asumisesta. Tällöin ihmisellä on käytössä kaksi tai useampia eri paikoissa sijaitsevia asuntoja, joissa asutaan, toimitaan ja yövytään vuororytmisesti (Rannanpää ym. 2022).
Maaseudulla vapaa-ajan kausiasukkaista koostuva monipaikkainen väestö on merkittävä väestörakenteellinen ryhmä, koska suurin osa suomalaisten vapaa-ajan asunnoista sijaitsee maaseudulla. Paikkatietopohjaisen kaupunki-maaseutu-luokituksen mukaan vapaa-ajan monipaikkaisten asukkaiden osuus kuntien väestörakenteessa on suurin harvaan asutun maaseudun kunnissa (Voutilainen ym. 2021; Kaupunki-maaseutu-luokitus 2022; Maaseutuindikaattorit). Monipaikkainen asuminen on yleistynyt voimakkaasti viimeisten vuosikymmenien aikana sekä Suomessa että kansainvälisesti (Adamiak ym. 2015), ja erityisesti koronapandemian myötä monipaikkainen asuminen lisääntyi etätyömahdollisuuksien yleistyessä (Voutilainen ym. 2021). Kun arvioidaan yhteiskunnassa parhaillaan tapahtuvaa kehitystä liikkuvuuden lisääntymisessä ja paikkasidonnaisuuden heikentymisessä, etenkin digitalisaation ja työn tekemisen tapojen muutoksen välityksellä, on mahdollista, että monipaikkaisen asumisen suosio jatkaa kasvamistaan myös tulevaisuudessa.
Alueellisesta näkökulmasta monipaikkaisen asumisen vaikutuksia vahvistaa se, että vapaa-ajan monipaikkaisuus kohdistuu yleensä harvaan asutuille maaseutualueille. Monipaikkaisella asumisella on tutkimuksessa nähty olevan kahdensuuntaisia palveluihin ja infrastruktuuriin kytkeytyviä ja taloudellisia vaikutuksia. Yhtäältä, kun fyysisen infrastruktuurin ja yhteiskunnan palvelujen rakentamiseen ja ylläpitoon suunnattujen resurssien kohdentamisessa ei huomioida ihmisten liikkuvuutta ja monipaikkaiset asukkaat käyttävät ainakin osittain samoja palveluja ja infrastruktuuria kuin paikalliset, johtaa monipaikkainen asuminen palvelujen ja infrastruktuurin kuormittumiseen ja käyttömäärien kausivaihteluihin (Parhiala ym. 2020). Toisaalta monipaikkaisen asumisen on nähty vahvistavan väestöään menettävien maaseutualueiden työllisyyttä ja elinkeinoelämää tuomalla alueille lisätuloja kiinteistöverotuksen kautta sekä lisäämällä paikallista kulutusta (Müller 1999; Lehtonen ym. 2019; Parhiala ym. 2020). Monipaikkaisella asumisella on palveluihin ja infrastruktuuriin liittyvien sekä suorien taloudellisten vaikutusten lisäksi niin kulttuurillisia, sosiaalisia kuin ekologisia vaikutuksia (ks. esim. Hoogendoorn & Visser 2010; Alonsopérez ym. 2022).
Palvelujen ja infrastruktuurin järjestämistä kunnissa ja alueilla vaikeuttaa monipaikkaisen väestön puuttuminen virallisista väestötietotilastoista. Vaikka vapaa-ajan monipaikkainen asuminen on Suomessa laaja ja merkittävä ilmiö, sen kokonaisvaltaiset vaikutukset esimerkiksi palvelujen ja infrastruktuurin järjestämiseen ovat epäselviä. Tutkimuksemme tavoitteena on vastata tähän haasteeseen selvittämällä tilastollisiin aineistoihin ja menetelmiin pohjautuen kokonaiskuvaa monipaikkaisen asumisen vaikutuksista kuntien palveluihin ja infrastruktuuriin.
Vaikutukset saadaan esiin vertailemalla samankaltaisia kuntia keskenään
Tutkiessamme monipaikkaisen asumisen vaikutuksia hyödynsimme ryhmitystä, jossa kunnat jaetaan vapaa-ajan suhteen monipaikkaisesti asuttuihin ja ei-monipaikkaisesti asuttuihin kuntiin sen perusteella, kuinka paljon kunnan väestömäärä lisääntyy monipaikkaisen vapaa-ajan asumisen seurauksena. Siten tarkastelemme monipaikkaista asumista kuntarajat ylittävän liikkuvuuden näkökulmasta emmekä ole kiinnostuneita kunnan sisäisestä monipaikkaisuudesta. Ryhmitys perustuu mobiilidataan ja sen pohjalta tehtävään data-analyysiin (ks. tarkemmin Lehtonen ym. 2023), jolla tunnistettiin vapaa-ajan monipaikkaisuutta kunnissa neliluokkaisesti. Tässä kirjoituksessa pelkistimme selkeyden vuoksi tulokset kaksiluokkaisiksi ja käsittelimme monipaikkaisesti asuttuja kuntia yhtenä kuntaryhmänä ja ei-monipaikkaisesti asuttuja kuntia toisena kuntaryhmänä.
Tutkimuksessa monipaikkaisen asumisen vaikutuksia tarkasteltiin tietoliikenne- ja tieinfrastruktuuriin, kuntien palveluntuotannon nettokustannuksiin, vähittäistavarakauppojen saavutettavuuteen ja saatavuuteen, virkistyspalvelujen saavutettavuuteen sekä vakituisten ja vapaa-ajan asuntojen hintoihin hyödyntäen laajasti tilasto- ja paikkatietoa. Monipuolinen tilastoaineisto on kuvattu tarkemmin aikaisemmin julkaistussa tutkimusraportissa (ks. Lehtonen ym. 2023).
Vapaa-ajan monipaikkaisen asumisen kuntaryhmien välisiä eroja palveluissa, infrastruktuurissa ja kiinteistöjen hinnoissa tutkittiin tilastollisesti kaltaistamismenetelmällä, jolla testattiin kyseisten kuntaryhmien ja kaltaistettujen ryhmien välisiä eroja. Kaltaistamisella pyrittiin poissulkemaan sekoittavien tekijöiden merkitys monipaikkaisen asumisen vaikutuksissa palveluihin ja infrastruktuuriin. Menetelmä perustuu vertailuasetelmaan, jossa kaltaistetut kuntaryhmät ovat mahdollisimman samankaltaisia sosioekonomisten ja aluerakenteellisten ominaisuuksien suhteen, mutta eroavat toisistaan monipaikkaisen asumisen suhteen. Monipaikkaisesti asuttuja kuntia siis verrattiin sosioekonomisesti ja aluerakenteellisesti samankaltaisiin ei-monipaikkaisesti asuttuihin kuntiin, jotta nimenomaan vapaa-ajan monipaikkaisen asumisen vaikutukset tarkasteltavina oleviin muuttujiin saataisiin selville.
Monipaikkaisella asumisella on kunnassa myönteisiä ja kielteisiä vaikutuksia
Tutkimuksen tulosten mukaan monipaikkaisella asumisella on kunnissa vaikutuksia palvelujen saavutettavuuteen, infrastruktuurin tilaan ja kiinteistöjen hintoihin (taulukko 1). Kaltaistamismenetelmällä tunnistettiin monipaikkaisen asumisen myönteiset vaikutukset kiinteistöjen hintoihin sekä kielteiset vaikutukset tiettyjen palvelujen nettokustannuksiin, palvelujen saavutettavuuteen ja tietoliikenneinfrastruktuurin tilaan.
Tutkimuksen tulokset todentavat monipaikkaisen asumisen heikentävän mobiiliverkkoyhteyksien saatavuutta (taulukko 1). Monipaikkainen väestö näyttäisi siis kuormittavan kuntien tietoliikenneinfrastruktuuria, sillä sen rakentamisessa ei ole huomioitu riittävästi monipaikkaista väestöä ja sen aiheuttamaa kausittaista kuormitusta tietoliikenneinfrastruktuuriin. Siksi monipaikkaisesti asutuissa kunnissa vakituisesti asuvan väestön mahdollisuudet hyödyntää tietoliikenneinfrastruktuuria heikentyvät erityisesti kesäkuukausina (ks. Voutilainen ym. 2023).
Tutkimuksessa tehtyjen havaintojen perusteella monipaikkainen asuminen myös lisää nettokustannuksia kirjastopalveluissa ja yhdyskuntapalveluissa (ml. yhdyskuntasuunnittelu, rakennusvalvonta, vesi-, jäte- ja energiahuolto sekä ympäristön ylläpito) (taulukko 1). Yhdyskuntapalvelujen kustannusten nousun taustalla vaikuttaa todennäköisesti vapaa-ajan monipaikkaisesta asumisesta aiheutuva yhdyskuntarakenteen hajautuminen. Suhteutettuna kuntien kokonaiskustannuksiin monipaikkaisen asumisen aiheuttamat lisäkustannukset ovat pieniä eikä niistä siten synny merkittävää kustannustaakkaa monipaikkaisesti asutuille kunnille (Lehtonen ym. 2023).
Tutkimuksessa tarkasteltiin myös vapaa-ajan monipaikkaisen asumisen vaikutuksia palvelujen saavutettavuuteen (taulukko 1). Palvelujen saavutettavuudella tarkoitetaan tässä yhteydessä keskimääräistä tiestöä pitkin laskettua etäisyyttä kunnan vakituisilta asunnoilta palvelujen äärelle. Tulosten perusteella kauppa- ja virkistyspalvelujen saavutettavuus on monipaikkaisesti asutuissa kunnissa heikompi verrattuna ei-monipaikkaisesti asuttuihin kuntiin, toisin sanoen matkat palvelujen äärelle ovat monipaikkaisesti asutuissa kunnissa pidempiä kuin samankaltaisissa ei-monipaikkaisesti asutuissa kunnissa. Palvelujen heikomman saavutettavuuden taustalla voi olla vapaa-ajan monipaikkaisen asumisen yhdyskuntarakennetta hajauttava vaikutus, johon kytkeytyvät luonnonmaantieteelliset ominaisuudet, kuten vesistöisyys ja siitä syntyvä saavutettavuushaitta.
Monipaikkaisen asumisen merkitys kuntien palveluihin ei kuitenkaan ole yksistään etäisyyksiin liittyvä, sillä monipaikkainen asuminen lisää vähittäistavarakauppojen suhteellista määrää kunnissa, mikä kytkeytynee monipaikkaisuuden kasvattamaan kulutuskysyntään. Tulosten mukaan monipaikkainen asuminen siis tukee palvelujen saatavuutta, vaikka hajautuvan yhdyskuntarakenteen vuoksi niiden saavutettavuus heikentyy.
Monipaikkaisen asumisen myönteisiä vaikutuksia voidaan vahvistaa
Monipaikkaisen asumisen yhteiskunnallisten vaikutusten arvioimiseksi on tärkeää tunnistaa ne kohteet, joihin monipaikkaisella asumisella on myönteisiä tai kielteisiä vaikutuksia. Tällöin myös myönteisten vaikutusten vahvistaminen ja kielteisten vaikutusten vähentäminen on mahdollista huomattavasti aiempaa tehokkaammin. Jotta kunnat hyötyisivät nykyisestä kehityksestä, kuten paikkasidonnaisuuden heikentymisestä, digitalisaatiosta ja työn tekemisen tapojen muutoksesta ja näiden myötä lisääntyvästä monipaikkaisuudesta, on kunnissa keskityttävä vähentämään monipaikkaisen asumisen kielteisiä vaikutuksia ja kehittämään tekijöitä, jotka mahdollistavat monipaikkaista elämää kunnassa. Havaintojemme perusteella olisi erityisesti monipaikkaisesti asuttujen kuntien etujen mukaista, jos niissä tietoliikenneyhteyksien saatavuus ja laatu parantuisivat.
Monipaikkaisella asumisella on selkeitä myönteisiä vaikutuksia kuntien kiinteistömarkkinoihin: monipaikkainen asuminen luo kysyntää ja jatkuvuutta sekä säilyttää pääomien arvoa erityisesti harvaan asutuilla alueilla. Tätä myönteistä vaikutusta voidaan vahvistaa ylläpitämällä tai kasvattamalla kunnan yleistä houkuttelevuutta monipaikkaisten asukkaiden näkökulmasta. Tämä onnistuu esimerkiksi parantamalla tietoliikenneinfrastruktuurin saatavuutta ja vahvistamalla monipaikkaisen väestön osallisuutta (Lehtonen ym. 2023). Lisäksi tietoliikenneinfrastruktuurin parantaminen vakituisen ja monipaikkaisen väestön tarpeisiin vastaavaksi vähentää monipaikkaisuuden aiheuttamaa kausittaista kuormitusta ja parantaa mahdollisuuksia monipaikkaiseen elämään ja työskentelyyn.
Oleellista on myös huomioida, että monipaikkaisuuden volyymit ja eri muodot – joista vapaa-ajan asuminen on vain yksi, vaikkakin keskeinen – vaihtelevat voimakkaasti kunnittain ja alueittain. Tämä peräänkuuluttaa paikkaperustaisen kehittämisen tarvetta ja joustavuuden merkitystä alueiden suunnittelussa. Monipaikkainen asuminen tulisi siis aiempaa vahvemmin huomioida sekä yhteiskunnan resurssien kohdentamisessa että palvelujen järjestämisessä. Ainakin infrastruktuurin, ja aikaisemman tutkimuksen mukaan myös yhteiskunnan tarjoamien palvelujen (Parhiala ym. 2020, Sutela & Lehtonen 2022), kausittainen kuormittuneisuus olisi huomioitava aiempaa paremmin rahoituksen ja muiden resurssien alueellisessa kohdentamisessa. Esimerkiksi kiinteiden laajakaistayhteyksien rakentamiseen suunnattuja resursseja olisi tärkeää kohdentaa nimenomaan alueille, joiden tietoliikenneinfrastruktuuri kuormittuu monipaikkaisen asumisen vaikutuksesta ja heikentää sekä paikallisen vakituisen väestön asemaa että monipaikkaisen elämisen mahdollisuuksia alueella.
Lähteet
Adamiak, C., Vepsäläinen, M., Strandell, A., Hiltunen, M. J., Pitkänen, K. Hall, C. M., Rinne, J., Hannonen, O., Paloniemi, R., & Åkerlund, U. 2015. Vapaa-ajan asuminen Suomessa – Asukas- ja kuntakyselyn tuloksia vapaa-ajan asumisen nykytilasta ja kehittämistarpeista. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 22/2015. Saatavissa: http://hdl.handle.net/10138/155089
Alonsopérez, M. J., Brida, J. G., & Rojas, M. L. 2022. Second homes: A bibliometric analysis and systematic literature review. Journal of Tourism, Heritage & Services Marketing, 8(1), 16–26. Saatavissa: https://doi.org/10.5281/zenodo.6581499
Hoogendoorn, G. & Visser, G. 2010. The Economic Impact of Second Home Development in Small-Town South Africa. Tourism Recreation Research, 35(1), 55-66. Saatavissa: https://doi.org/10.1080/02508281.2010.11081619
Kaupunki-maaseutu-luokitus 2022. Suomen ympäristökeskus. Päivitetty 11.5.2022. Saatavissa: https://www.ymparisto.fi/kaupunkimaaseutuluokitus
Lehtonen, O., Muilu, T. & Vihinen, H. 2019. Multi-local living – an opportunity for rural health services in Finland? European Countryside, 11(2), 257–280. Saatavissa: https://doi.org/10.2478/euco-2019-0013
https://hybridisuomi.fi/artikkelit/pysyvan-asutuksen-ja-monipaikkaisuuden-valinen-dynamiikka-on-altis-yhteiskunnan-muutoksille/Lehtonen, O., Huovari, J., Kujala, P., Saukkonen, P., Vaahtoniemi, S. & Vartiainen, N. 2023. Monipaikkaisuuden vaikutukset kuntatalouteen : Monimenetelmällinen tutkimus Manner-Suomen kunnista. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2023:27. Saatavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-377-7
Maaseutuindikaattorit. Tilastokeskus. Saatavissa: https://www.stat.fi/tup/msind/index.html (Maksullinen tietokanta)
Müller, D. 1999. German Second Home Owners in the Swedish Countryside. On the Internationalizaion of the Leisure Space. Gerum Kulturgeografi 1999:2. Department of Social and Economic Geography. Umeå University, Umeå. Saatavissa: https://www.diva-portal.org/smash/get/diva2:688723/FULLTEXT01.pdf
Parhiala, K., Pitkänen, K., Strandell, A., Rehunen, A, & Suomela, T. 2020. Miten huomioida monipaikkainen elämä terveyspalveluiden järjestämisessä? Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Päätösten tueksi 1/2020. Saatavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-450-9
Rannanpää, S., Antikainen, J., Aro, R., Huttunen, J., Hovi, S., Pitkänen, K., Strandell, A., Nurmio, K., Rehunen, A., Vihinen, H., Lehtonen, O., Muilu, T. & Weckroth, M. 2022. Monipaikkaisuus – nykytila, tulevaisuus ja kestävyys. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja, 2022:9. Saatavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-150-6
Sutela, M. & Lehtonen, O. 2022. Seasonal mobility of populations and allocation of police resources in Finland. The Police Journal, 96(3), 491–508. Saatavissa: https://doi.org/10.1177/0032258X221104605
Voutilainen, O., Korhonen, K., Ovaska, U. & Vihinen, H. 2021. Mökkibarometri 2021. Luonnonvarakeskus, Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 47/2021. Saatavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-380-237-7
Voutilainen, O., Lehtonen, O., Heiskanen, V. & Muilu, T. 2023. Riittävätkö mobiiliyhteydet monipaikkaisen maaseudun tarpeisiin? HybridiSuomi, Artikkelit. 4.4.2023. Saatavissa: https://hybridisuomi.fi/artikkelit/riittavatko-mobiiliyhteydet-monipaikkaisen-maaseudun-tarpeisiin/
Kirjoittajat
Venla Heiskanen
Tutkija
Itä-Suomen yliopisto (UEF), Digital Geosciences -tutkimusryhmä
(31.8.2023 saakka)
Olli Lehtonen
Apulaisprofessori
Itä-Suomen yliopisto (UEF), Digital Geosciences -tutkimusryhmä
olli.lehtonen@uef.fi
Olli Voutilainen
Erikoistutkija
Luonnonvarakeskus (Luke)
olli.voutilainen@luke.fi
Tämä kirjoitus liittyy Keskitien säätiön rahoittamaan hankkeeseen Maaseudun palvelut ja infrastruktuuri monipaikkaisuuden näkökulmasta (MaPaInMo), jota toteuttavat Luonnonvarakeskus (Luke) ja Itä-Suomen yliopisto (UEF).