Artikkelit

Vaala kuuntelee kakkosasukkaiden tarpeita

Oulujärven rannalla sijaitsevassa Vaalassa on yli 500 kilometriä rantaviivaa ja enemmän vapaa-ajan kuin vakituisia asuntoja. Lapsiperheille suunnattujen palveluiden ohella kakkoskuntalaiset ovatkin Vaalalle tärkeä voimavara, sanoo kunnanjohtaja Miira Raiskila.

Teksti Jarno Forssell | Kuvat Vaalan kunta

Vaalan kunnan rakennusvalvonnassa on vuoden alussa riittänyt kiirettä. Pohjois-Pohjanmaalla, Oulujärven rannalla sijaitsevassa pienessä kunnassa nimittäin on käynnissä rakennusbuumi. Viime vuonna rikottiin ennätys haetuissa ja myönnetyissä rakennusluvissa ja vaikuttaa siltä, että tänä vuonna ennätys menee taas rikki.

Rakennusbuumiin liittyy niin yritysten ja julkisen sektorin kuin yksityisten kuntalaistenkin investointihalukkuutta. Näyttävimpiä hankkeita ovat kunnan alueelle suunnitellut ja rakennettavat suuret tuulivoimapuistot. Viime vuonna hyväksyttiin Turkkiselän alueelle tulevan 42 voimalan tuulivoimapuiston kaava. Reilun 300 miljoonan euron investointi tuntuu ja näkyy pienessä kunnassa. Kun sen lisäksi valtio alkaa rakentaa Vaalaan uutta satapaikkaista vankilaa, jonne tulee 80 vakinaista virkaa, kunnanjohtaja voi olla tyytyväinen kiireeseen.

”Se on positiivinen ongelma, jota olen mielelläni ratkaisemassa”, sanoo Miira Raiskila, joka on johtanut Vaalaa kolme vuotta.

Palveluilla muuttotappiota vastaan

Rakennusbuumi ei kuitenkaan näy – ainakaan vielä – väestönkehityksessä. Vaala menettää edelleen väkeä, viime vuonna 1,7 prosentin tahtia, ja väestö ikääntyy.

”Meillä on kerran viikossa hautajaiset ja kerran kuukaudessa nimiäiset”, Raiskila kuvaa.

Muuttotappiota tuli viime vuonna 30, mikä johtuu etenkin siitä, että lukion jälkeen nuoret muuttavat opintojen perään muualle. Muissa ikäryhmissä on jopa positiivista nettomuuttoa, ja Vaalaan muuttaa myös uusia lapsiperheitä. Se on tietoisen politiikan seurausta.

”Olemme suunnanneet etuuksia etenkin lapsiperheille. Meillä ei ole ’vauvarahaa’ kuten joissakin kunnissa, mutta olemme investoineet uuteen koulukeskukseen ja päiväkotikiinteistöön. Viime vuoden lopusta lähtien Vaalassa on ollut maksuton varhaiskasvatus, mikä on näkynyt lapsimäärän kasvussa päivähoidossa ja muuttotilastoissa”, kunnanjohtaja kertoo.

Toinen merkittävä etuus on maksuton toisen asteen koulutus. Se tarkoittaa lukiolaisille ilmaisia kirjoja, läppäreitä ja koulukyytejä. Muualta Vaalaan lukioon tuleville tarjotaan lisäksi ilmainen asunto. Näiden toimenpiteiden myötävaikutuksella lukion opiskelijamäärä on lähes kaksinkertaistunut kolmen vuoden aikana.

Monipaikkaisia on paljon

Vesistön äärellä sijaitseva Vaala on mökkikunta, ja mökkiläiset kuuluvat oleellisena osana kunnan yhteisöön. Vakituisessa käytössä on noin 1900 asuntoa ja niissä vajaat 3000 asukasta. Vapaa-ajan asuntoja on 2200, ja monia niistä käyttää useampi perhekunta. Normaalina vuotena kunnan väkiluku kolminkertaistuu kesällä, ja viime vuonna lisäystä oli sitäkin enemmän.

”Matkapuhelindatan perusteella Vaalassa oli viime kesänä 40 prosenttia enemmän ihmisiä kuin kesällä 2019. Olimme Suomen kolmanneksi eniten väkilukua tällä tavalla mitaten kasvattanut kunta. Uskon sen kertovan yleistyneestä etätyöstä, monipaikkaisuudesta ja kotimaan matkailun vilkastumisesta”, Miira Raiskila sanoo.

Kakkosasukkaat, monipaikkaisuus ja etätyö otetaan huomioon kuntastrategiassa. Useita kertoja vuodessa kokoontuvalla vapaa-ajanasukasneuvostolla on suora aloiteoikeus ja sen näkemyksiä kuunnellaan kunnassa valmisteilla oleviin asioihin.

”Se on tärkeä foorumi, ja olen myös itse aina paikalla vapaa-ajanasukasneuvoston kokoontumisissa. Olen kokenut vuoropuhelun arvokkaana”, Raiskila sanoo.

Mökistä vakituiseksi asunnoksi

Miira Raiskilan mukaan Vaalassa näkyy mökkibuumi ja merkkejä myös maallemuuton lisääntymisestä. Kuntaan tulee tiheään kyselyitä rantatonteista ja vapaa-ajan asuntojen muuttamisesta vakituiseen asumiseen.

”Valitettavasti olemme myyneet loppuun kaikki kunnan omistamat rantatontit. Meillä on kuitenkin rantaa yli 500 kilometriä, ja olen viestinyt poliittisille päättäjille, että nyt pitää ryhtyä toimenpiteisiin, jotta pystymme vastaamaan kysyntään. Sen lisäksi tarvitsemme lisää vuokra-asuntotarjontaa, jotta maalle muuttoa harkitsevat voivat kokeilla sitä pienemmällä riskillä.”

Vapaa-ajan asunnon muuttaminen vakituiseen käyttöön edellyttää poikkeusluvan hakemista rakennusvalvonnasta. Pakollisina kriteereinä ovat mm. riittävä eristys ja energiatehokkuus, vesihuolto ja viemäröinti. Päätöstä tarkastellaan myös kunnan näkökulmasta: onko kiinteistön sijainti sopiva vakinaisen asunnon paikaksi. Jos lupa myönnetään, kunnalle laukeaa velvollisuuksia mm. teiden kunnossapidosta ja koulukuljetuksista.

”Olemme olleet aika suopeita ja myöntäneet luvat, vaikka se tulisikin kunnalle kalliiksi. Olemme myös suunnitelleet kaavojen päivityksen yhteydessä klausuulia, jonka mukaan vapaa-ajan asunto on muutettavissa pysyväksi ilmoitusmenettelyllä, jos vaadittavat kriteerit täyttyvät”, Raiskila kertoo.

Monipaikkaisuuden mahdollistaminen

Tänä keväänä Vaalassa on tullut esiin kakkosasukkaiden uusia tarpeita, jotka liittyvät lasten päivähoitoon ja kouluun. Voivatko etätyötä tekevien vanhempien lapset osallistua mökkikuntansa varhaiskasvatukseen tai koulunkäyntiin?

Kysymys ei ole helppo eikä sitä ole vielä Vaalassa ratkaistu. Kunnanjohtaja näkee tässä haasteita – esimerkiksi tilat ja henkilöstön määrä – mutta uskoo, että ne on tehty ratkaistaviksi. Koulunkäynnin osalta lisähaasteena on, että eri puolilla Suomea opetusjärjestelmät etenevät eri tahtia ja jaksojärjestelyt ovat erilaiset.

”Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että tällainen pitäisi olla mahdollista. Ei kannattaisi sanoa lähtökohtaisesti ei, vaan keksiä, miten se olisi mahdollista. Ja sen jälkeen lähteä markkinoimaan mahdollisuutta etätyöläisille. Tällaiselle saattaisi olla kysyntää.”

Monipaikkaista elämää voisi helpottaa kaksoiskuntalaisuus, jossa henkilö voi olla kirjoilla kahdessa kunnassa yhtä aikaa. Näin myös verotulot ja valtionosuudet jakaantuisivat asumisen mukaan. Miira Raiskilan mukaan kaksoiskuntalaisuuden mahdollisuudet tulisi selvittää vielä uudemman kerran, vaikka se pari vuotta sitten tyrmättiinkin perustuslakiin huonosti sopivana.

”Nykyinen järjestelmä ei minun mielestäni kohtele tasapuolisesti kuntia. Tunnistan kaksoiskuntalaisuuteen liittyvät haasteet, mutta niihin pitää etsiä ratkaisut ja myös lainsäädäntöä kannattaa tarkastella. Yhteiskunta on ratkaissut paljon vaikeampiakin asioita kuin tämän rahanjako-ongelman.”

Kunnanjohtaja vaalaistui

Vaalassa ollaan käynnistämässä kuntamarkkinointihanketta nimeltä ”Vaalaistunut”. Sen tavoitteena on esitellä hyviä palveluita sekä vaalalaisia ja Vaalassa aikaansa viettäviä ihmisiä. Hankkeen yhdeksi keulakuvaksi sopisi myös kunnanjohtaja itse.

Miira Raiskila, 31, syntyi ja kävi koulunsa Oulussa, opiskeli Turussa ja työskenteli sen jälkeen Turussa ja Helsingissä.

”Kaupungeissa asuvat ystäväni olivat ihmeissään, kun kolme vuotta sitten muutin tänne Vaalaan. Koen kuitenkin, että oma elämänlaatuni on parantunut täällä ihan hirveästi”, Raiskila sanoo. ”Meillä valokuituverkko kattaa koko kunnan ja teen etätöitäkin mieluummin Oulujärveä kuin lähiön naapuritalon betoniseinää katsellen.”

Vaalassa ympärillä on metsää ja iso järvi, joten luonnossa liikkumisesta pitävälle perheelle elämänympäristö sopii paremmin kuin hyvin. Miira Raiskila sanoo viljelevänsä perheen perunat ja porkkanat ja saavansa voimaa perunamaalla kuokkimisesta. Toinen henkisesti tärkeä tekijä on ollut paluu suvun juurille. Hänen vanhempiensa juuret ovat Vaalassa, ja siellä on myös perheen kesämökki.

”Vaikka olen asunut Vaalassa vasta muutaman vuoden, minulle on jo muodostunut vaalalainen identiteetti.”