Monipaikkaisella asumisella on myönteinen vaikutus asuntojen hintoihin, mutta kielteinen tietoliikenneinfrastruktuuriin ja kaupan palvelujen saavutettavuuteen

Venla Heiskanen, Olli Lehtonen, Olli Voutilainen Monipaikkaisuudella tarkoitetaan ilmiötä, jossa ihmisten ajankäyttö ja toiminnot jäsentyvät usean eri paikan sekä näiden välillä tapahtuvan liikkumisen vuorovaikutuksessa. Laveampaan monipaikkaisuuden määritelmään voidaan sisältää päivittäinen liikkuminen ja oleskelupaikan vaihtaminen esimerkiksi kodin, työn ja harrastusten välillä. Rajatummin määritellyssä monipaikkaisuudessa voidaan puhua monipaikkaisesta asumisesta. Tällöin ihmisellä on käytössä kaksi tai useampia eri…

Pysyvän asutuksen ja monipaikkaisuuden välinen dynamiikka ­­­­­­on altis yhteiskunnan muutoksille

Olli Lehtonen, Venla Heiskanen, Olli Voutilainen, Toivo Muilu Väestöennusteiden mukaan vakituisen väestön alueellinen kehitys eriytyy tulevaisuudessa entisestään. Monilla alueilla, erityisesti maaseudulla, on kuitenkin merkittävä määrä pääosin vapaa-ajan asukkaista koostuvaa kausiasutusta ja samalla monipaikkaista väestöä – toisin sanoen väestöä, joka asuu useammassa kuin yhdessä paikassa, esimerkiksi vakituisessa asunnossaan ja vapaa-ajan asunnollaan. Monipaikkaisen väestön tulevaa kehitystä on…

Syrjäseudun ja keskusten välinen jakolinja määrittää edelleen poliittista keskustelua

Simo Häyrynen Syrjäseudun ja keskusten välinen jakolinja on keskeinen päättäjille ja poliitikoille, kun he hakevat maailman monimutkaistuessa toiminnalleen koordinaatteja. Jakolinjan ympärille on tärkeiksi koettuja asioita ja ongelmia helppo kiinnittää, kirjoittaa ympäristöpolitiikan yliopistolehtori Simo Häyrynen Itä-Suomen yliopistosta. Kaupungistuminen on yksi keskus-periferia -dynamiikan keskeisiä määrittäjiä. Väestön sijoittuminen yhä suurempiin keskittymiin tarkoittaa tyypillisesti palvelutason heikkenemistä ja työpaikkojen vähenemistä…

Maahanmuuttajat kotoutuvat paremmin maaseudulla

Suhtautumissa maahanmuuttoon on eroja kaupunkien ja maaseutumaisten kuntien välillä. ”Syitä löytyy niin kuntien taloustilanteesta kuin ihmisten välisestä vuorovaikutuksesta”, kirjoittaa politiikan tutkija Ilona Lahdelma. Kiihtyvä kaupungistuminen ja maahanmuuton kasvu tapahtuivat Euroopassa samaan aikaan. On ollut monen tekijän summa, että maahanmuutto on kohdistunut lähinnä kaupunkeihin. Yhtäältä kyse on tarjonnasta maahanmuuton alkaessa: missä on ollut tarjolla edullisia asuntoja…

Kaksoisidentiteetti tasoittaa näkemyksiä kaupungistumiseen

Teksti: Jarno Forssell Joka kolmas suomalainen kokee olevansa identiteetiltään sekä kaupunkilainen että maalainen. Valtaosa uskoo kaupungistumisen etenevän, mutta kannattaa nykyistä tasapainoisempaa alueiden ja maaseudun kehittämistä. HybridiSuomen neuvonantajat Karina Jutila ja Pekka Sauri kommentoivat kyselyn tuloksia. Kaksi kolmesta suomalaisesta uskoo kaupungistumiskehityksen jatkuvan väistämättä, mutta vain kolmannes pitää sitä toivottavana. Tämä käy ilmi HybridiSuomi-kansalaiskyselyssä, jossa selvitettiin kansalaisten…