Riku Lievonen Suomalaisilla mökkeilijöillä on paikkakunnasta riippuen erilaisia vaikuttamisen mahdollisuuksia mökkipaikkakuntansa asioihin. Mökkiläisparlamenteilla on Suomessa jo verrattain pitkät perinteet. Ensimmäiset parlamentit on perustettu vuosina 2004 ja 2005. Pontimena on ollut alun alkaen Saaristoasiain neuvottelukunnan (SANK) esitys, jonka mukaan mökkikuntiin perustettaisiin mökkiläisistä ja kunnan edustajista koostuva yhteinen mökkiläistoimikunta. Toimikunnan tehtävänä olisi yhdessä kunnan kanssa käsitellä mökkiläisten…
maaseutu
Korona korostaa maaseutua kuntien strategiatyössä
Koronapandemia on merkinnyt paikkasidonnaisuuden vähenemistä työelämässä. Vaikka kaupungit, pääkaupunkiseutu etunenässä, eivät vetovoimaansa paljoa menettäisikään, on etätyö mahdollistanut uudenlaisen elämäntavan kokeilun, joka ravistelee kaupunkien ja maaseudun välistä asetelmaa. Voi ajatella, että korona-aika on tarjonnut kunnille väläyksen tulevaisuudesta. Maaseutukuntien osalta mahdollisuudet ovat tulleet entistä näkyvimmiksi. Monipaikkaisuus ja paikkariippumaton työ yhdistettynä maaseudun tarjoamaan rauhaan, väljyyteen ja turvallisuuteen on…
Maahanmuuttajat kotoutuvat paremmin maaseudulla
Suhtautumissa maahanmuuttoon on eroja kaupunkien ja maaseutumaisten kuntien välillä. ”Syitä löytyy niin kuntien taloustilanteesta kuin ihmisten välisestä vuorovaikutuksesta”, kirjoittaa politiikan tutkija Ilona Lahdelma. Kiihtyvä kaupungistuminen ja maahanmuuton kasvu tapahtuivat Euroopassa samaan aikaan. On ollut monen tekijän summa, että maahanmuutto on kohdistunut lähinnä kaupunkeihin. Yhtäältä kyse on tarjonnasta maahanmuuton alkaessa: missä on ollut tarjolla edullisia asuntoja…
Kaksoisidentiteetti tasoittaa näkemyksiä kaupungistumiseen
Teksti: Jarno Forssell Joka kolmas suomalainen kokee olevansa identiteetiltään sekä kaupunkilainen että maalainen. Valtaosa uskoo kaupungistumisen etenevän, mutta kannattaa nykyistä tasapainoisempaa alueiden ja maaseudun kehittämistä. HybridiSuomen neuvonantajat Karina Jutila ja Pekka Sauri kommentoivat kyselyn tuloksia. Kaksi kolmesta suomalaisesta uskoo kaupungistumiskehityksen jatkuvan väistämättä, mutta vain kolmannes pitää sitä toivottavana. Tämä käy ilmi HybridiSuomi-kansalaiskyselyssä, jossa selvitettiin kansalaisten…
Korona korostaa maaseutua kuntien strategiatyössä
Koronapandemia on merkinnyt paikkasidonnaisuuden vähenemistä työelämässä. Vaikka kaupungit, pääkaupunkiseutu etunenässä, eivät vetovoimaansa paljoa menettäisikään, on etätyö mahdollistanut uudenlaisen elämäntavan kokeilun, joka ravistelee kaupunkien ja maaseudun välistä asetelmaa. Voi ajatella, että korona-aika on tarjonnut kunnille väläyksen tulevaisuudesta. Maaseutukuntien osalta mahdollisuudet ovat tulleet entistä näkyvimmiksi. Monipaikkaisuus ja paikkariippumaton työ yhdistettynä maaseudun tarjoamaan rauhaan, väljyyteen ja turvallisuuteen on…
Maahanmuuttajat kotoutuvat paremmin maaseudulla
Suhtautumissa maahanmuuttoon on eroja kaupunkien ja maaseutumaisten kuntien välillä. ”Syitä löytyy niin kuntien taloustilanteesta kuin ihmisten välisestä vuorovaikutuksesta”, kirjoittaa politiikan tutkija Ilona Lahdelma. Kiihtyvä kaupungistuminen ja maahanmuuton kasvu tapahtuivat Euroopassa samaan aikaan. On ollut monen tekijän summa, että maahanmuutto on kohdistunut lähinnä kaupunkeihin. Yhtäältä kyse on tarjonnasta maahanmuuton alkaessa: missä on ollut tarjolla edullisia asuntoja…
Kaksoisidentiteetti tasoittaa näkemyksiä kaupungistumiseen
Teksti: Jarno Forssell Joka kolmas suomalainen kokee olevansa identiteetiltään sekä kaupunkilainen että maalainen. Valtaosa uskoo kaupungistumisen etenevän, mutta kannattaa nykyistä tasapainoisempaa alueiden ja maaseudun kehittämistä. HybridiSuomen neuvonantajat Karina Jutila ja Pekka Sauri kommentoivat kyselyn tuloksia. Kaksi kolmesta suomalaisesta uskoo kaupungistumiskehityksen jatkuvan väistämättä, mutta vain kolmannes pitää sitä toivottavana. Tämä käy ilmi HybridiSuomi-kansalaiskyselyssä, jossa selvitettiin kansalaisten…