Selvitykset

Tutkimus: monipaikkaisuus ei rasita kuntataloutta, vaan tuo useita hyötyjä alueille kausityöläisten ja -lomalaisten muodossa

Monipaikkaisuuden taloudelliset vahvuudet kunnille liittyvät suoriin tuloihin, kuten kiinteistöveroihin ja palvelumaksuihin, sekä paikallisten yritysten saamiin tuloihin kysynnän kasvun myötä.

Juuso Koskinen

Monipaikkaisuus on ilmiö, joka koostuu usealla paikkakunnalla asumisesta, työskentelystä, opiskelusta ja vapaa-ajasta. Monipaikkaisuudella on erilaisia taloudellisia vaikutuksia kuntiin, ja näitä vaikutuksia on tutkittu eri yhteyksissä. Tuoreimpien tutkimusten mukaan monipaikkaisuuden kustannukset kuntataloudelle ovat vähäisiä ja ne pääsääntöisesti kompensoituvat kiinteistöverotuksen kautta.

Tähän lopputulokseen tuli huhtikuussa julkaistu Itä-Suomen yliopiston ja Pellervon taloustutkimuksen tutkimushanke, joka on osa valtioneuvoston kanslian (VNK) selvitys- ja tutkimustoiminnan loppuraporttia. Tutkimuksessa haastatellut kuntajohtajat arvioivat monipaikkaisuuden vaikutukset pääosin positiivisiksi tai neutraaleiksi eivätkä yhdistäneet kuntien taloushaasteita monipaikkaisuuteen.

Vaikka monipaikkaisuus lisää hieman kuntien toimintamenoja, kuten infrastruktuurin kunnossapitoa, monipaikkaiset kunnat saavat myös enemmän verotuloja erityisesti vapaa-ajan asuntojen osalta. Varsinkin näin kesän kynnyksellä monipaikkaiset lomailijat tuovat kuntiin tuloja jätehuoltomaksujen ja paikallisten yritysten tuotteita ja palveluja kuluttamalla. Kysynnän kasvun kautta kunnan elinkeinorakenne vahvistuu ja yrityskentän hyvinvointi heijastuu suoraan alueille yritysverotuksen tuloina.

Monipaikkaisuudella on positiivisia vaikutuksia myös tiestön kehittämiseen sekä tonttien, vapaa-ajan asuntojen ja muiden kiinteistöjen hintoihin. Lokakuussa 2022 toteutetun HybridiSuomi-kansalaiskyselyn mukaan yli puolet suomalaisista pitää vapaa-ajan asunnon saavutettavuutta tärkeänä asiana, johon tiestöllä ja toimivalla infrastruktuurilla on suuri vaikutus. Vapaa-ajan asunnon saavutettavuus on erityisen tärkeää vastaajille, joilla on oma mökki tai kakkosasunto (77%).

Vapaa-ajan asukkaat ja kausityöntekijät tulee nähdä aktiivisia toimijoita

VNK:n tutkimushankkeessa nousi esille, että kuntien kyky sitouttaa liikkuvia ihmisryhmiä erityisesti harvaan asutuilla alueilla on monipaikkaisuuden näkökulmasta ensiarvoisen tärkeää. Kausityöntekijät tuovat merkittävää taloudellista hyötyä jo pieninä määrinä. Hyödyt näkyvät kulutuksessa, tiedon ja taidon siirrossa sekä sosiaalisessa verkostoitumisessa. Tutkimuksessa esitetty E-kuntalaisuus ja muut paikalliset monipaikkaisuuskokeilut voivat olla tärkeä elinvoima- ja bränditekijä monipaikkaisille kunnille, vaikka kunnan asukkuuden määrittelyä ei olisikaan tarkoituksenmukaista muuttaa esimerkiksi äänioikeuteen ja verotukseen aiheutuvan dilemman myötä. Sen vuoksi monipaikkaisuuden taloudellisten vaikutusten arvioinnissa keskustelu kaksoiskuntalaisuudesta näyttäytyy lopulta sivuseikkana.

Monipaikkaisuudessa olisi tärkeää kohdata kausityöntekijöiden ohella vapaa-ajan asukkaat aktiivisina toimijoina, jotka osallistuvat kunnan kehittämistyöhön yhtäläisesti vakituisten asukkaiden rinnalla. HybridiSuomen kansalaiskyselyssä yli kaksi kolmesta suomalaisesta ilmaisi, että julkisten palveluiden ei pitäisi olla sidottuja kotikuntaan tai -alueeseen, vaan niiden pitäisi olla yhtäläisesti saatavilla kaikille koko Suomessa.

HybridiSuomi-kysely tehtiin Keskitien säätiön toimeksiannosta. Tutkimuksen suunnitteli ja analysoi Pohjoisranta BCW. Kysely toteutettiin Bilendin M3 Research verkkopaneelissa lokakuussa 2022. Kyselyyn vastasi 1 000 suomalaista. Otos on iältään, sukupuoleltaan ja alueellisesti kansallisesti edustava.

Lisätietoja:

Ilkka Haavisto, Keskitien säätiö
ilkka.haavisto@eva.fi, +358 50 331 3823

Riku Lievonen, Pohjoisranta BCW
riku.lievonen@bcw-global.com, +358 40 832 7479