HybridiSuomi-kansalaiskysely: Onko monipaikkaisuus mielentila?

Valtaosa suomalaisista suhtautuu monipaikkaiseen elämäntapaan neutraalisti ja yli kolmannes myönteisesti. Monipaikkaisuudessa vetoaa erityisesti mahdollisuus irrottautua arjesta.

Jani Kohtanen

Monipaikkaisella elämäntavalla tarkoitetaan arkielämän jakamista vakituisen asuinpaikkakunnan ja vapaa-ajan asunnon paikkakunnan välillä. Lokakuussa toteutetussa HybridiSuomi-kansalaiskyselyssä selvitettiin suomalaisten asenteita ja mielipiteitä monipaikkakuntaisuudesta sekä monipaikkaisesta työnteosta.

Monipaikkaisen elämän tenho on suomalaisten mielestä ennen kaikkea mahdollisuudessa irrottautua arjesta paikkaa vaihtamalla. Näin ajattelee 47 prosenttia kyselyyn vastanneista. Monipaikkaisuudessa vetoaa kansanluonteemme mukaisesti myös mahdollisuus olla luonnossa ja esimerkiksi metsästää, marjastaa ja kalastaa (43 %). Lisäksi 26 prosenttia vastaajista koki vetovoimatekijäksi mahdollisuuden yhdistää kaupunki- ja maaseutuelämää. Naiset suhtautuvat monipaikkaisuuteen hieman myönteisemmin kuin miehet.

Nuorten aikuisten, 18–24-vuotiaiden ikäluokassa koettiin muita ikäluokkia vetoavammaksi asiaksi se, että monipaikkainen elämäntapa suo mahdollisuuden olla lähellä ikääntyviä vanhempia ja sukulaisia. Mahdollisuus olla luonnossa ei ollut ikäryhmälle niin merkittävä asia kuin vanhemmille ikäryhmille: luonnossa oleminen on merkityksellisintä 55–64-vuotiaille. Alueellisesti eteläsuomalaiset suhtautuvat monipaikkaiseen elämäntapaan myönteisemmin kuin muualla Suomessa asuvat.

Kaupunkilaisuuden ja maalaisuuden kahtiajako hämärtyy

Luonnonvarakeskuksen (Luke) ja Itä-Suomen yliopiston tutkijat kirjoittavat artikkelissaan vastakaupungistumisesta, joka ilmenee erityisesti kesäisin ihmisten eläessä kaupunkien ulkopuolella monipaikkaisesti. Vakituisen väestön keskipiste on siirtynyt hiljalleen etelämmäksi, mutta kesäaikaisen kausiväestön keskipiste koilliseen. Tutkimuksen mukaan vapaa-ajan asunnolla keskimäärin vietetty aika on selvästi lisääntynyt, joka puolestaan vaikuttaa ihmisten kaupunkilaisen tai maalaisen identiteetin hämärtymiseen.

Tämä näkyy myös HybridiSuomen edellisessä, kesäkuussa 2021 toteutetussa kansalaiskyselyssä. Kyselyn mukaan 44 prosentilla suomalaisista on kaupunkilainen identiteetti, 20 prosentilla maalainen identiteetti ja 31 prosentilla hybridi-identiteetti (sekä maalainen että kaupunkilainen).

HybridiSuomi-kysely tehtiin Keskitien säätiön toimeksiannosta. Tutkimuksen suunnitteli ja analysoi Pohjoisranta BCW. Kysely toteutettiin Bilendin M3 Research verkkopaneelissa joulukuussa 2022. Kyselyyn vastasi 1 000 suomalaista. Otos on iältään, sukupuoleltaan ja alueellisesti kansallisesti edustava.

Lisätietoja:

Ilkka Haavisto, Keskitien säätiö
ilkka.haavisto@eva.fi, +358 50 331 3823

Riku Lievonen, Pohjoisranta BCW
riku.lievonen@bcw-global.com, +358 40 832 7479